Perheen tulojen ja koetun toimeentulon yhteys lapsen ruokavalioon

Författare

• Essi Skaffari Helsingin yliopisto
• Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopisto https://orcid.org/0000-0002-6966-1523
• Liisa Korkalo Helsingin yliopisto
• Reetta Lehto Folkhälsanin tutkimuskeskus https://orcid.org/0000-0002-2289-2746
• Kaija Nissinen Seinäjoen ammattikorkeakoulu https://orcid.org/0000-0003-0391-1101
• Carola Ray Folkhälsanin tutkimuskeskus https://orcid.org/0000-0002-1443-3531
• Eva Roos Folkhälsanin tutkimuskeskus https://orcid.org/0000-0003-3521-6517
• Henna Vepsäläinen Helsingin yliopisto https://orcid.org/0000-0002-0177-3609

DOI: https://doi.org/10.23990/sa.113015

Nyckelord:

ravitsemus, ruokailutottumukset, sosioekonominen tausta, tuloerot

Abstract

Lapsuuden sosioekonominen asema ja elintavat heijastuvat myöhempään terveyteen ja voivat osin selittää terveyseroja. Jo päiväkoti-ikäisillä lapsilla havaitaan sosioekonomisia eroja ruokavaliossa. Suomessa on tutkittu vanhempien koulutuksen yhteyttä lasten ruokavalioon, mutta ajankohtainen tutkimustieto perheen tulojen ja koetun toimeentulon yhteydestä lasten ruokavalioon puuttuu.

Tutkimme perheen suhteellisten tulojen ja koetun toimeentulon yhteyttä 3–6-vuotiaiden lasten (n=815) ruoankäyttöön ja ravintoaineiden saantiin. Tutkimusaineisto on Folkhälsanin tutkimuskeskuksen ja Helsingin yliopiston DAGIS-hankkeesta, jonka päätavoitteina oli tuottaa uutta tietoa päiväkoti-ikäisten lasten elintavoista sekä selvittää sosioekonomisen aseman yhteyttä elintapoihin. Poikkileikkaustutkimuksen ruokapäiväkirja-aineisto kerättiin vuosina 2015–2016 kahdeksassa kunnassa yhteensä 66 päiväkodissa.

Havaitsimme, että alimpaan suhteellisten tulojen kolmannekseen kuuluminen oli yhteydessä vähäisempään terveellisten ruokien, kuten kasvisten, marjojen, rasvattoman maidon ja kalaruokien käyttöön, mutta suurempaan makkararuokien ja sokeroitujen virvoitusjuomien kulutukseen. Alimpaan tulokolmannekseen kuuluminen oli yhteydessä usean terveydelle edullisen ravintoaineen, kuten kuidun, D-vitamiinin, folaatin ja C-vitamiinin vähäisempään saantiin, mutta suurempaan kokonaisrasvan ja tyydyttyneiden rasvahappojen saantiin. Koetun toimeentulon suhteen havaittiin vähemmän, mutta osin vastaavia eroja, kuin tulojen suhteen. Yhteyksiä tutkittiin käyttäen hierarkkista lineaarista mallia.

Havaitsemamme erot lasten ruoankäytössä ja ravintoaineiden saannissa osoittavat, että terveellisen ruokavalion edistämistä lapsuudessa tulisi tukea entistä enemmän yhteiskunnallisella tasolla. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää pienituloisiin perheisiin, jotta terveyserojen muodostumiseen voitaisiin puuttua jo varhaisessa vaiheessa.