Siviilipalveluksen keskeyttäneiden sekä palveluksesta vapautuksen tai lykkäyksen saaneiden psykososiaalinen tausta ja syrjäytymisriski
Nyckelord:
ennaltaehkäisy, koulutus, siviilipalvelus, syrjäytyminenAbstract
Suomessa miehiä koskee yleinen asevelvollisuus, mutta siviilipalveluslain nojalla asevelvollinen voidaan vakaumuksensa vuoksi määrätä siviilipalvelukseen. Siviilipalvelukseen määrätään kutsunnoissa noin 1,5 % ikäluokasta, mutta lisäksi siviilipalvelukseen siirtyy henkilöitä, jotka ovat ensin aloittaneet varusmiespalveluksen. Varusmiespalveluksen keskeyttäneitä on tutkittu, mutta siviilipalveluksen keskeyttäneiden taustoista tai myöhemmästä elämästä ei ole väestötason tutkittua tietoa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää siviilipalveluksen keskeyttämistä ennustavia teki-jöitä ja nuorten aikuisten elämää siviilipalveluksen keskeyttämisen jälkeen.
Aineistona käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Kansallinen syntymäkohortti 1987 ja 1997 aineistoja sekä Siviilipalveluskeskuksen palvelustietoja vuosina 1987 ja 1997 syntyneiden osalta (n=28816 ja 29025). Tietoja vuonna 1997 syntyneiden lapsuuden perheestä ja koulumenestyksestä verrattiin siviilipalveluksen keskeyttämiseen, lykkäämiseen tai palveluksesta vapautumiseen. Vuonna 1987 syntyneiden tietoja siviilipalveluksen keskeyttämisestä, lykkäämisestä ja palveluksesta vapautumisesta verrattiin myöhempiin tietoihin nuorten miesten koulutustasosta, työllisyydestä ja sairastavuudesta 28 vuoden ikään mennessä.
Siviilipalveluksen keskeyttäneillä vanhempien ansiotulot olivat useammin alimmassa viidenneksessä kuin palveluksen suorittaneilla (30,5 % vs. 17,1 %). Palveluksen keskeyttäneet olivat myös kohdanneet useammin vanhemman eron tai kuoleman kuin palveluksen suorittaneet (41,7 % vs. 25,5 %). Siviilipalveluksen keskeyttäneille kertyi seuranta-aikana vähemmän työvuosia kuin palveluksen suorittaneille (4,0 vuotta vs. 5,4 vuotta) ja keskeyttäneet joutuivat turvautumaan peruspäivärahaan tai toimeentulotukeen muita useammin.
Nykyinen palvelujärjestelmä ei huomioi riittävästi nuorten taustatietoja ja elämäntilannetta nuorten palveluohjauksessa, tukemisessa ja syrjäytymisen ehkäisyssä.
