Ohjaamon jälkeen ‒ tutkimus Ohjaamon asiakkaina olleiden nuorten siirtymistä ja toimeentulotuen saannista

Kirjoittajat

• Teemu Vauhkonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
• Antti Latvala Helsingin yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.37455/tt.120385

Avainsanat:

Ohjaamo, NEET­-nuoret, siirtymät

Abstrakti

Tutkimuksessamme tarkastelimme rekisteriaineiston avulla Ohjaamo­asioinnin yhteyttä nuorten työssäoloon, opiskeluun, palkkatuettuun työhön osallistumiseen sekä toimeentulotuen asiakkuuteen 0–3 vuoden aikavälillä. Vertasimme Ohjaamossa
TE-­asiakkaina asioineita nuoria tavanomaisessa TE­-palveluprosessissa asioineisiin nuoriin. Tutkimusaineistona käytimme hallinnollisista rekistereistä koottua pitkittäisaineistoa
(n =14 141) ja menetelmänä lineaarista todennäköisyysmallinnusta. Verrokkiryhmä muodostettiin niistä nuorista, joiden asuinkunnassa ei ollut Ohjaamoa. Ohjaamoissa TE­asiakkaina olleet nuoret päätyivät seurantajakson ensimmäisten vuosien aikana opiskelemaan ja palkkatuettuun työhön todennäköisemmin kuin tavanomaisessa
TE-­palveluprosessissa olleet nuoret. Seuranta-­ajan lopulla ryhmien välillä ei kuitenkaan enää ollut eroa opiskelun todennäköisyydessä. Avoimilla työmarkkinoilla työskentely oli Ohjaamossa asiakkaina olleilla nuorilla epätodennäköisempää kuin vertailuryhmän nuorilla seuranta­-ajan alkupuolella, mutta seuranta­-ajan lopulla ryhmien välillä ei enää ollut eroa avoimilla työmarkkinoilla työssä olon todennäköisyydessä. Sen lisäksi, että Ohjaamossa asiakkaina asioineet nuoret päätyivät seuranta-­aikana todennäköisemmin opiskelemaan kuin tavanomai­sessa TE-­palveluprosessissa olleet nuoret, heillä oli pienempi todennäköisyys jäädä toimeentulotuen asiakkaaksi seuranta-­ajan loppuun mennessä. Tämä viittaa siihen, että tavanomaisessa palveluprosessissa TE-­asiakkaina olevat nuoret putoavat ja jäävät todennäköisemmin toimeentulotuen varaan kuin Ohjaamossa, jossa nuorille tarjotaan laaja­-alaista moniammatillista tukea.

Lähdeviitteet

Aaltonen, S., Berg, P. & Ikäheimo, S. (2015) Nuoret luukulla: Kolme näkökulmaa syrjäytymiseen ja nuorten asemaan palvelujärjestelmässä. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto.

Aho, S., Tuomala, J., Hämäläinen, K. & Mäkiaho, A. (2018) Työvoimapalvelujen kohdistuminen ja niihin osallistuvien työllistyminen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 19/2018. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia.

Anvik, C. & Wahldahl, R. H. (2018). Sustainable collaboration to support vulnerable youth: Mental health support teams in upper secondary school. Social Inclusion 6 (3), 282–288. https://doi.org/10.17645/si.v6i3.1525

Asplund, R., Kauhanen, A, Päällysaho, M. & Vanhala, P. (2018) Palkkatuen vaikuttavuus – palkkatukijärjestelmän ja sen uudistuksien arviointi. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 75/2018. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia.

Austin, P., C. (2011) An introduction to propensity score methods for reducing the effects of confounding in observational studies. Multivariate Behavioral Research 46 (3), 399–424. https://doi.org/10.1080%2F00273171.2011.568786

Busk, H., Holappa, V., Hyartt, M., Laamanen, J.-P. & Vainiomäki, J. (2020) Työvoiman ammatillisen liikkuvuuden osatekijät ja ohjauskeinot. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:10. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia.

Bäckman, O. & Nilsson, A. (2016) Long-term consequences of being not in employment, education or training as a young adult: Stability and change in three Swedish birth cohorts. European Societies 18 (2), 136–157. https://doi.org/10.1080/14616696.2016.1153699.

Caliendo, M., Mahlstedt, R. & Mitnik, O. A. (2017) Unobservable, but unimportant? The relevance of usually unobserved variables for the evaluation of labor market policies. Labour Economics 46 (3), 14–25. https://doi.org/10.1016/j.labeco.2017.02.001

Deke, J. (2014) Using the Linear Probability Model to estimate impacts on binary outcomes in randomized controlled trials. Mathematica Policy Research Reports, Mathematica Policy Research. https://EconPapers.repec.org/RePEc:mpr:mprres:62a1477e274d429faf7e0c71ba1204b2 (luettu 4.6.2023)

Erola, J., Kallio, J. & Vauhkonen, T. (2017) Ylisukupolvinen kasautuva huono-osaisuus Turussa ja muissa Suomen suurissa kaupungeissa. Turun kaupunkitutkimusohjelma. Tutkimuskatsauksia 2/2017. Turun kaupunki.

Erola, J. & Räsänen, P. (2007) Suomalaisen sosiaalitieteen menetelmätrendit 1990- ja 2000-luvuilla. Janus 15 (4), 297–315.

Gupta, S. K. (2011). Intention-to-treat concept: A review. Perspectives in Clinical Research 2 (3), 109‒112. https://doi.org/10.4103%2F2229-3485.83221

Ham, J. C. & Lalonde, R. J. (1996) The effect of sample selection and initial conditions in duration models: Evidence from experimental data on training. Econometrica 64 (1), 175–205.

Hannikainen-Ingman, K., Kuivalainen, S. & Sallila, S. (2013) Toimeentulotuen asiakkaiden elinolot ja hyvinvointi. Teoksessa S. Kuivalainen (toim.) Toimeentulotuki 2010-luvulla. Tutkimus toimeentulotuen asiakkuudesta ja myöntämiskäytännöistä. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, 81–112.

Haug, E. H., Hooley, T., Kettunen, J. & Thomsen, R. (2020) Setting Nordic career guidance in context. Teoksessa E. H. Haug, T. Hooley, J. Kettunen & R. Thomsen (toim.) Career and career guidance in the Nordic countries Leiden: Brill Sense, 1–20. https://doi.org/10.1163/9789004428096_001

Hiilamo, H., Määttä, A., Koskenvuo, K., Pyykkönen, J., Räsänen, T., Aaltonen, S. (2017) Nuorten osallisuuden edistäminen. Selvitysmiehen raportti.

Huntington-Klein, N. (2021) The effect: An introduction to research design and causality. Boca Raton: CRC Press.

Hämäläinen, K., Hämäläinen, U. & Tuomala, J. (2014) The labour market impacts of a youth guarantee: Lessons for Europe? Government Institute for Economic Research. VATT Working Papers 60. Helsinki.

Kaakinen, M., Vauhkonen, T., Tanskanen, M & Hoikkala T. (2022) Ankkuritoiminnan vaikuttavuus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:40. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia.

Kautto, T., Korpilauri, T., Meriluoto, S., Määttä, M., Pantsar, O., Rötkö, V., Savonmäki, P., Sundqvist, S. & Vauhkonen, T. (2021) Ohjaamoja tukemassa ja verkko-ohjausta kehittämässä. KOHTAAMO-HANKE 2014–2021. Keski-Suomen ELY-keskus. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-934-2

Kela (2022) Toimeentulotuki. https://www.kela.fi/toimeentulotuki (luettu 4.6.2023)

Kettunen, J. & Felt, T. (2020) One-stop guidance service centres in Finland. Teoksessa E. H. Haug, T. Hooley, J. Kettunen & R. Thomsen (toim.), Career and career guidance in the Nordic countries. Leiden: Brill Sense, 293–306. https://doi.org/10.1163/9789004428096_020

Kirjavainen, T. (2021) Nuorten työpajatoiminnan vaikutus opintoihin ja työllisyyteen. Yhteiskuntapolitiikka 86 (5–6), 533–547. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021112456886

Kluve, J., Puerto, S., Robalino, D. A., Romero, J. M., Rother, F., Stöterau, J., Weidenkaff, F.,Witte, M. (2016) Do youth employment programs improve labor market outcomes? A systematic review. IZA Discussion Paper No. 10263. Bonn: IZA.

Lahusen, C., Schulz, N. & Graziano, P. R. (2013) Promoting social Europe? The development of European youth unemployment policies. International Journal of Social Welfare 22 (3), 300–309. https://doi.org/10.1111/ijsw.12011

Larzelere, R. E., Kuhn, B. R. & Johnson, B. (2004) The intervention selection bias: An underrecognized confound in intervention research. Psychological Bulletin 130 (2), 289‒303. https://doi.org/10.1037/0033-2909.130.2.289

Lehto, J., Savolainen, J. & Ylikännö, M. (2021) Ohjaamoiden monialaisuus on sekä vahvuus että haaste. Työvoimapoliittinen aikakauskirja 2/2021, 70–74.

McDaid, D., Park, A-La, & Wahlbeck, K. (2019) The economic case for the prevention of mental illness. Annual Review of Public Health, 40, 373–389. https://doi.org/10.1146/annurev-publhealth-040617-013629

Mood, C. (2010) Logistic regression: Why we cannot do what we think we can do, and what we can do about it. European Sociological Review 26 (1), 67‒82. https://doi.org/10.1093/esr/jcp006

Myrskylä, P. (2011) Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työ ja yrittäjyys 12/2011. http://www.tem.fi/files/29457/TEM_12_2011_netti.pdf (luettu 4.6.2023)

Määttä, M. & Virta, J. (2020) Ohjaamojen monialainen organisoituminen ja tavoitteiden saavuttaminen sidosryhmien näkökulmasta. Teoksessa M. Määttä & A.-M. Souto (toim.) Tutkittu ja tulkittu Ohjaamo: Nuorten ohjaus ja palvelut integraatiopyörteessä. Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto, verkkojulkaisuja 154, 234‒258. https://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/julkaisuja/tutkittu_ja_tulkittu_ohjaamo_we (luettu 4.6.2023)

Määttä, M. (toim.) (2017) Uutta auringon alla? Ohjaamot 2014–2017. Kohtaamo-hanke (ESR), Keski-Suomen ELY-keskus. https://core.ac.uk/download/pdf/162295932.pdf (luettu 4.6.2023)

OECD (2019) Getting skills right: Future-ready adult learning systems. Organisation for Economic Co-operation and Development. Pariisi: OECD Publishing.

Raittila, S., Korpela, T., Ylikännö, M., Laatu, M., Heinonen, H.-M., Jauhiainen, S. & Helne, T. (2018) Nuoret ja perustoimeentulotuen saanti: Rekisteriselvitys. Kela, Työpapereita 138. Helsinki.

Rinne, H. & Blomgren, J. (2021) Työttömien palveluiden käyttö ja niiden yhteys työllistymiseen. Työpoliittinen aikakauskirja 4/2021, 34–45.

Sampson Jr., J. P. & Reardon, R. C. (1998) Maximizing staff resources in meeting the needs of job seekers in one-stop centers. Journal of Employment Counseling 35 (2), 50–68. https://doi.org/10.1002/j.2161-1920.1998.tb00476.x

Savolainen, J., Virnes, E., Hilpinen, M. & Palola, E. (2015) Nuorisotakuu-työryhmän loppuraportti ja suositukset jatkotoimiksi. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työ ja yrittäjyys 19/2015. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-227-970-5

Toni, A. & Vuorinen, R. (2020) Lifelong guidance in Finland: Key policies and practices. Teoksessa E. H. Haug, T. Hooley, J. Kettunen & R. Thomsen (toim.) Career and career guidance in the Nordic countries. Leiden: Brill Sense, 127‒143.

Tosun, J., Unt, M. & Wadensjö, E. (2017) Youth-oriented active labour market policies: Explaining policy effort in the Nordic and the Baltic states. Social Policy & Administration, 51 (4), 598–616. https://doi.org/10.1111/spol.12315

Uusikangas, S. & Hiilamo, H. (2020) Nuorten aikuisten aktivointi, sanktiot ja poiskäännyttäminen TE-palveluissa. Teoksessa M. Määttä & A.-M. Souto (toim.) Tutkittu ja tulkittu Ohjaamo: Nuorten ohjaus ja palvelut integraatiopyörteessä. Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto, verkkojulkaisuja 154, 120‒145. https://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/julkaisuja/tutkittu_ja_tulkittu_ohjaamo_we (luettu 4.6.2023)

Vaalavuo, M., Haula, T. & Bakkum, B. (2020) Nuoret aikuiset, terveys ja toimeentulotuki. Raportti 4. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Valtakari, M., Arnkil, R., Eskelinen, J., Mayer, M., Nyman, J., Sillanpää, K., Spangar, T., Ålander, T. & Yli-Koski, M. (2020) Ohjaamot ‒ monialaista yhteistyötä, vaikuttavuutta ja uutta toimintakulttuuria: Monialaisen yhteistyön vaikuttavuus nuorten työllistymistä edistävissä palveluissa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:13. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia.

Vauhkonen, T. (2022) Aika näyttää. Tutkimus Ohjaamoiden vaikutuksista. Keski-Suomen ELY-keskus. https://www.mixedmethods.fi/l/aika-nayttaa-tutkimus-ohjaamoiden-vaikutuksista/ (luettu 4.6.2023)

Vauhkonen, T. & Salasuo, M. 2021. Helsinkiläisnuorten ylisukupolvinen syrjäytyminen. Kvartti, Kaupunkitiedon verkkolehti. https://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/helsinkilaisnuorten-ylisukupolvinen-syrjaytyminen (luettu 4.6.2023)

Vauhkonen, T. & Hoikkala, T. (2020a) Syrjäytymisen lasku: Tutkimus syrjäytymisestä, sen kustannuksista ja kohdennetun nuorisotyön vaikuttavuudesta. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 153. Helsinki: Nuorisotutkimusseura ry. https://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/syrjaytymisen_lasku.pdf (luettu 4.6.2023)

Vauhkonen, T. & Hoikkala, T. (2020b) Kohdennetun nuorisotyön vaikuttavuus. Näkökulmia nro 55. Helsinki: Nuorisotutkimusseura. https://www.nuorisotutkimusseura.fi/nakokulma55 (luettu 4.6.2023)

Vauhkonen, T. & Kallio, J. & Erola, J. (2017a) Sosiaalisen huono-osaisuuden ylisukupolvisuus Suomessa. Yhteiskuntapolitiikka 82 (5), 501–512. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2017102650308

Vauhkonen, T. & Kallio, J. & Kauppinen, T. & Erola, J (2017b) Intergenerational accumulation of social disadvantages in young adulthood. Research in Social Stratification and Mobility 48, 42–52. https://doi.org/10.1016/j.rssm.2017.02.001

von Hippel, P. (2017) When can you fit a linear probability model? More often than you think. Statistical Horizons. https://statisticalhorizons.com/when-can-you-fit/ (luettu 4.6.2023)

Wooldridge, J. (2002) Econometric analysis of cross section and panel data. Cambridge: MIT Press.