Osaamisen kehittäminen työorganisaatiossa
Jännitteitä ja paradokseja
Abstrakti
Viime vuosina sekä tieteellisissä että populaareissa keskusteluissa on korostettu osaamisen ja sen kehittämisen tärkeyttä työorganisaatioissa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisena osaamisen kehittäminen näyttäytyy työpaikan arjessa. Missä määrin osaamisen kehittämiseen liittyvä kommunikaatio on epäjohdonmukaista? Millaisia ristiriitoja, jännitteitä ja paradokseja osaamisen kehittämiseen liittyy? Artikkelin teoreettinen viitekehys rakentuu kommunikaation epäjohdonmukaisuuden ja paradoksi-käsitteen pohjalta. Tutkimusaineisto koostuu rakennusalalla toimivan suuren, miesvaltaisen yrityksen, syksyllä 2009 toteutetuista yksilö- ja ryhmähaastatteluista (N=29) sekä yrityksen HR-dokumenteista. Tutkimuksessa paikannetaan seitsemän osaamisen kehittämiseen kytkeytyvää paradoksia ja avataan niiden taustalla olevia jännitteitä. Tutkimuksessa muun muassa osoitetaan, että perustyön tekeminen, aikapula ja kiire rajaavat usein kehittämiselle suunniteltujen mahdollisuuksien käyttöä. Tärkeydestään huolimatta osaamisen kehittäminen voi jäädä toissijaiseksi ja työstä irralliseksi, sitä ei mielletä välttämättä työksi. Kehittämisen tärkeyttä perustellaan usein tulevaisuuden tarpeilla, mutta toiminta voi olla reagointia akuutteihin osaamisvajeisiin. Identifioidut paradoksit ja jännitteet eivät ole joko-tai -kysymyksiä: harvoin on suotavaa tai edes mahdollista valita jännitteen yhtä ääripäätä ja hylätä toinen, tavoitteena on löytää tasapaino. Jännitteiden ja paradoksien ymmärtäminen ei ratkaise ongelmia, vaan avaa uusia mahdollisuuksia ottaa ne haltuun, ylittää ne ja parhaassa tapauksessa kääntää ne myönteiseksi voimavaraksi.
