Joustavien työjärjestelyiden yhteys sairauspoissaoloihin ja vaihtuvuuteen pohjoismaisessa ja germaanisessa maaklusterissa
Abstrakti
Tässä artikkelissa tarkastelemme työnantaja- ja työntekijälähtöisten joustojen yleisyyttä ja yhteyksiä sairauspoissaoloihin ja vaihtuvuuteen kahdessa maaklusterissa, pohjoismaisessa (Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska) ja germaanisessa (Saksa, Hollanti ja Itävalta). Tutkimus kohdistuu suuriin yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioihin. Keskeisenä tavoitteena on selvittää, onko maaklusterilla eli sosiaalisella ja kulttuurisella kontekstilla merkitystä näiden yhteyksien ilmenemisessä. Työnantajalähtöiset joustot (epätyypilliset työajat ja työsuhteet) ovat lisääntyneet kaikkialla länsimaissa. Sitä vastoin työntekijälähtöiset joustot, kuten joustava työaika, ovat Pohjoismaissa muuta Eurooppaa huomattavasti vakiintuneempi käytäntö. Tulokset osoittavat, että maaklusterit eroavat työnantajalähtöisten mutta eivät työntekijälähtöisten joustojen yleisyydessä. Vastaavasti
eroja maaklustereiden välillä löytyy joustojen yhteyksissä vaihtuvuuteen ja poissaoloihin. Pohjoismaisessa klusterissa työantajalähtöiset joustot ovat yhteydessä lisääntyneeseen vaihtuvuuteen ja osittain myös lisääntyneisiin poissaoloihin, kun taas työntekijälähtöinen joustavuus (joustava työaika) liittyy alhaisempaan vaihtuvuuteen. Vastaavaa yhteyttä ei löydy germaanisessa klusterissa.
