Työurien vakaus ja taantuma: yksityisen sektorin työntekijöiden työurapolut 2007–2015

  • Katri-Maria Järvinen
  • Pasi Pyöriä
  • Satu Ojala
  • Liudmila Lipiäinen
  • Tiina Saari

Abstrakti

Tarkastelemme tutkimuksessamme yksityisissä yrityksissä vuonna 2007 työskennelleiden 30–50-vuotiaiden suomalaisten työuria vuosina 2007–2015.
Analysoimme Tilastokeskuksen työntekijä–työnantaja-aineiston (FLEED-FOLK) ja siihen yhdistetyn tilinpäätöspaneelin avulla yksilö-, perhe- ja yritystekijöiden, erityisesti yritysten kannattavuuden (käyttökate), yhteyttä työuriin. Työuria mittaamme vuotuisilla työssäolokuukausilla. Ensiksi tutkimme trajektorianalyysilla, miten työurat eriytyvät erilaisiksi työurapoluiksi. Toiseksi tutkimme multinomiaalisella logistisella regressiolla, miten eri yksilö-, perhe- ja yritystekijät ennakoivat eri polkuryhmiin sijoittumista. Trajektorianalyysi tuotti kuusi erilaista työurapolkutyyppiä. Tutkimusperiodille ajoittuneesta taantumasta huolimatta neljä viidestä työntekijästä sijoittui joko vakaalle tai seurannan aikana vakautuvalle työurapolulle. Korkeampi koulutusaste yhdistyi vakaampiin urapolkuihin. Lasten syntymä eriytti voimakkaasti naisten työuria, mutta ei juurikaan miesten. Parisuhde ennusti vakaata työuraa, ja eroaminen ja yksin eläminen vaihtelevia työuria. Myös parisuhteen muodostuminen seurantajaksolla liittyi epävakaampiin työuriin. Yritystekijöistä vakain urapolku oli niillä, jotka työskentelivät kannattavuudeltaan stabiileilla toimipaikoilla. Kannattavuudeltaan vaihtelevien samoin kuin laskevien yritysten toimipaikoissa työskentelevillä oli epävakaimmat työurat. Tulostemme mukaan työurat olivat enemmistöllä vakaita myös finanssikriisin aiheuttaman taloudellisen taantuman aikana. Tulos koskee niitä yksityisen sektorin työntekijöitä, jotka olivat työssä finanssikriisiä edeltävänä vuonna 2007.

Osasto
Artikkelit
Julkaistu
kesä 1, 2020