Millaiset normit kehystävät työelämää koskevia ratkaisuja pienten lasten vanhempien puheessa?

Kirjoittajat

  • Eeva Järventausta Tampereen yliopisto
  • Maiju Paananen Tampereen yliopisto
  • Kirsti Karila Tampereen yliopisto

Abstrakti

Tässä artikkelissa tarkastelemme, minkälaisten kulttuuristen normien kontekstissa pienten lasten vanhemmat tekevät työelämään osallistumista ja lastenhoitoa koskevia ratkaisuja. Erityistä huomiota kiinnitämme ihannetyöntekijää koskeviin kulttuurisiin odotuksiin ja työelämää koskeville ratkaisuille asetettuihin ehtoihin. Normeja tarkastellaan kehyksen käsitteen kautta (Goffman 1974). Kulttuurisilla kehyksillä, joiden varassa ratkaisujen jäsentyminen tapahtuu, on merkitystä sille, millaiset vaihtoehdot nähdään mahdollisina ja millaisiin ratkaisuihin pienten lasten vanhemmat päätyvät. Tutkimusaineisto koostuu 64 haastattelukerrasta, joissa haastateltavina oli joko yksi tai kaksi 1–2-vuotiaan lapsen vanhempaa. Analyysimme osoittaa, että työelämään osallistumisen ratkaisuja jäsennetään ensisijaisesti toisiinsa kietoutuvien ja sukupuolittuneiden ihannetyöntekijän ja toimeentuloa koskevien kehysten kautta. Toisaalta näitä ratkaisuja kehystävät myös työn merkityksellisyyteen ja hyvään vanhemmuuteen liittyvät normit. Erityisesti hyvään vanhemmuuteen liittyvät normit asettuvat hankalaan ristiriitaan dominoivien ihannetyöntekijyyden ja toimeentuloa koskevien normien kanssa silloin, kun hyvä vanhemmuus, erityisesti äitiys, rakentuu suomalaisessa yhteiskunnassa voimakkaasti korostuneelle lasten kotihoidon ihanteelle. Tulokset valottavat pienten lasten vanhempien työelämään osallistumista koskevia ratkaisuja kehystävien normien monitahoisuutta ja keskinäistä dynamiikkaa.

Osasto
Artikkelit
Julkaistu
kesä 15, 2021