Kokopäiväpedagogiikka ja sen kehittäminen varhaiskasvatuksessa

Kirjoittajat

  • Tiina Lämsä Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto

Avainsanat:

kokopäiväpedagogiikka, oppimisympäristö, pienryhmätoiminta, pedagoginen työvuorosuunnittelu, toimintarakenne

Abstrakti

Kokopäiväpedagogiikka on noussut keskeiseksi toimintatavaksi suomalaisissa päiväkodeissa. Se on myös useissa paikallisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa toiminnan lähtökohtana, vaikka käsitteen tieteellinen määrittely on kesken ja käytännön tulkinnat vaihtelevat. Ehkä juuri näiden syiden vuoksi aihe herättää paljon keskustelua ja kiinnostusta. Kokopäiväpedagogiikka onkin vielä toistaiseksi ennen kaikkea varhaiskasvatuksen arkisanastoa. Se voi kuitenkin tutkimuksen avulla kehittyä tieteelliseksi käsitteeksi tai – kehityksen suunnasta riippuen – keskittyä pikemminkin varhaiskasvatuksen pedagogista työtä ohjaavaksi käsitteeksi. Erityinen huomio kokopäiväpedagogiikkaa koskevissa keskusteluissa on ollut pienryhmätoiminnan, päivän aikana tehtävien siirtymien ja henkilöstön työvuorojen välisen yhteyden tarkastelussa. Tämä onkin ymmärrettävää, sillä kokopäiväpedagogiikan rakenteellinen hahmottaminen antaa käytännön työkaluja organisaatiorakenteen suunnitteluun lapsiryhmässä. Hahmottelen puheenvuorossani pedagogista toimintarakennetta, jossa pienryhmätoiminnan toteuttaminen, pedagoginen työvuorosuunnittelu ja oppimisympäristön hyödyntäminen yhdistyvät kokopäiväpedagogiikan tavoitteisiin. Se, miten toimitaan ja kuinka esimerkiksi arjen logistiikka on järjestetty, muodostaa neliapilamallin lapsiryhmän toimintarakenteesta. Pedagogiset arkeen sovitetut tavoitteet tukevat laadukkaan varhaiskasvatuksen tavoitteita. Kokopäiväpedagogiikassa kaikki päivän tilanteet ovat kasvun, oppimisen ja hyvinvoinnin kannalta merkityksellisiä. Selkeät, yhdessä sovitut konkreettiset toimintatavat ja yhteisöllinen toimintakulttuuri edesauttavat näiden tavoitteiden saavuttamista.

Osasto
Puheenvuorot
Julkaistu
kesä 24, 2021

Viittaaminen

Lämsä, T. (2021). Kokopäiväpedagogiikka ja sen kehittäminen varhaiskasvatuksessa. Kasvatus & Aika, 15(2), 79–86. https://doi.org/10.33350/ka.102527