Sokeainopetuksen uranuurtajanaiset ja äiti-myytti

Kirjoittajat

• Kari Huuskonen Helsingin yliopisto

Abstrakti

Kun sokeainopetuksen tulosta Suomeen ja samalla ensimmäisen sokeainkoulun perustamisesta tuli vuonna 1915 kuluneeksi juhlallisesti 50 vuotta, asia huomioitiin aistivialliskoulujen opettajien äänenkannattajassa Suomen Aistivialliskoulujen Lehdessä 8/1915 ja Braillen pistekirjoituksella ilmestyneessä Suomen Sokeain Liiton jäsenlehdessä Sokeain Airuessa 67/1915. Lehtien artikkeleissa tarkasteltiin sekä suomalaisen sokeainopetuksen historiaa että kuvailtiin lokakuun 1. päivänä Helsingin sokeainkoululla vietetyn merkkipäivän juhlallisuuksia. Muistelun kohteena olivat erityisesti sokeainopetuksen uranuurtajanaiset, neidit Mathilda Linsén ja Hanna (Johanna Maria) Ingman. Keitä nämä naiset olivat ja millaista julkisuuskuvaa heistä tuotettiin 1910- ja 1920-luvulla? Lähestyn kysymystä arjen myyteistä käsin kolmesta näkökulmasta. Lähtökohtana on äitiyden metafora, joka auttaa syventämään sisäoppilaitoksessa toimineen naisopettajan sosiaalista vanhemmuutta kristillisenä äitiytenä, yhteiskunnallisena äitiytenä ja marttyyriäitiytenä.