Totuus lapsuudesta vai lapsuustotuuksia? Metodologisia lähtökohtialapsuuden nykyisyyden historian tutkimukseen
Abstrakti
Käsittelen artikkelissa Michel Foucaultn arkeologis-genealogista metodologiaa lapsuuden nykyisyyden historian tutkimisen lähtökohtana. Tarkastelen YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen ja sen pohjalta laadittujen politiikkojen ja käytäntöjen diskursiivisen kritiikin kautta millaisia välineitä foucaultlainen metodologia voisi tarjota kriittiselle lapsuuden tutkimukselle. Artikkeli on painotukseltaan tutkimusmenetelmällinen, joten keskityn pääasiassa tämän tutkimusorientaation esittelyyn ja kontekstualisoimiseen. Empiirisiä tapauksia käytän lähinnä illustroimisen välineinä. Sosiokulttuurisen lapsuudentutkimuksen ja foucaultlaisen ajattelun yhteensovittamisen suurimpana haasteena näen lapsen autonomisen toimijuuden käsitteen, joka ei käänny suoraan hallintamielisen yhteiskunnan subjekti -käsitteeksi vaan vaatii uudelleen määrittelemistä.Viittaaminen
Kallio, K. P. (2009). Totuus lapsuudesta vai lapsuustotuuksia? Metodologisia lähtökohtialapsuuden nykyisyyden historian tutkimukseen. Kasvatus & Aika, 3(3). Noudettu osoitteesta https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68114