Uskonto ja kasvatus kansallisen yhtenäisyyden kysymyksenä sosiaalidemokraattisessa liikkeessä 1918–1924
Abstrakti
Suomessa toteutettiin sekä yleinen oppivelvollisuus että uskonnonvapaus sisällissodan jälkeisinä vuosina. Suurin kiista puolueiden välillä koski uskonnon opettamisen pakollisuutta. Sosiaalidemokraatit pyrkivät erottamaan uskonnon yhteiskunnan järjestämästä koulutuksesta. He halusivat tehdä uskonnosta subjektiivisen vapauden eli irrottaa sen suomalaisen nationalismin yhteisestä arvojärjestelmästä. Samalla yhteisen kasvatuksen perusta piti löytää muualta.Viittaaminen
Kannisto, N. (2011). Uskonto ja kasvatus kansallisen yhtenäisyyden kysymyksenä sosiaalidemokraattisessa liikkeessä 1918–1924. Kasvatus & Aika, 5(4). Noudettu osoitteesta https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68440