Eteläpohjalaisten nuorten naisten jatkokoulutukseen liittämiä haaveita, toteutumaa ja merkityksiä 1920–1940-luvuilla

Kirjoittajat

• Sofia Huhtala Turun kaupunki
• Juhani Tähtinen Turun yliopisto

Abstrakti

Yksilöiden ja yhteiskuntien koulutukseen liittämät odotukset ja mahdollisuudet sekä koulutukselle antamat merkitykset ovat historian kuluessa muuttuneet merkittävästi. Tässä artikkelissa tarkastellaan Etelä-Pohjanmaan suomenkielisellä maaseudulla vuosien 1912 ja 1931 välisenä aikana syntyneiden kahdentoista naisen kansakoulun jälkeisiä jatkokoulutusuria ja heidän niille antamia merkityksiä. Tutkimus on muistitietotutkimusta. Tutkimuksen tulosten mukaan naisilla pidempikestoisilla ammatillisilla jatko-opinnoilla ei ollut monellekaan suurta merkitystä. Suurimmalle osalle naisista jatkokoulutus rajoittui kansanopistojen, talouskoulujen ja vastaavien tahojen järjestämiin kursseihin. Naiset kokivat kuitenkin nämä lyhyetkin lisäkoulutukset itselleen merkityksellisiksi. Heidän koulutusvalintoihinsa vaikuttivat lapsuudenkotien sosioekonomiset tekijät, heidän tulevaisuudenodotuksensa, heidän äideiltään saamansa mallit sekä ajan yleiset nais- ja mieskansalaistulkinnat.