Osaavatko teinit enää lukea? Lukemisen kulttuurit yläkouluikäisten kirjoituksissa

  • Julia Harju Helsingin yliopisto

Abstrakti

Lasten lukemisen tavat ovat muuttuneet ja perinteisen kaunokirjallisuuden lukemisesta on tullut harrastus muiden joukossa. Tämä käy ilmi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Elämää lukijana -keruun lasten kirjoituksissa, kun sitä tarkastellaan folkloristisen lapsinäkökulmaisen tutkimuksen keinoin. Keruuaineistossa lukemisen tavat tulevat kuulluiksi sellaisina kuin lapset itse niistä kertovat. Lapsilta muistitietoa on kerätty vähän, vaikka muistitietoaineistot muuten kuuluvat olennaisesti folkloristiikkaan. Lapsilta kerättyyn muistitietoon liittyy myös erityispiirteitä: ajallinen etäisyys ja sen vaikutukset puuttuvat ja kirjalliset taidot eivät ole aikuisia vastaavalla tasolla. Lasten lukemiseen liittyy oleellisesti koulu. Kirjallisuuden peruskouluopetuksen haasteena on tasapainoilu lukuinnon herättämisen ja eri kirjallisuudenlajeihin tutustuttamisen välillä. Kaipuu valinnan vapauteen toistuu lasten kirjoituksissa. Keruu on aikuisten suunnittelema ja toteuttama. Lasten kokemukset lukemisesta eivät istu aikuisten määrittämiin kategorioihin, esimerkiksi lapsille lehdet ja kirjat eivät ole selvärajaisia kategorioita. Lehtiä luetaan paljon ja niissä näkyy suurin ero sukupuolten välillä. Poikkeuksena tähän on Aku Ankka, joka kuuluu lähes jokaisen lapsen lukemistoon. Kirjoihin suhtaudutaan kaksijakoisesti. Harva kertoo lukevansa paljon, mutta moni kertoo hyvän kirjan osuessa vastaan sen vievän mennessään. Digitaaliset tekstimuodot kilpailevat ajasta perinteisten lukemisten muotojen kanssa, mutta se ei tarkoita väistämättä lukemisen kuihtumista vaan sen muotojen monimuotoistumista.

Osasto
Artikkelit
Julkaistu
elo 6, 2018
Viittaaminen
Harju, J. (2018). Osaavatko teinit enää lukea? Lukemisen kulttuurit yläkouluikäisten kirjoituksissa. Kasvatus & Aika, 12(2), 50–61. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/74130