Adornian Critiques of Reason (lectio praecursoria)

Kirjoittajat

• Hanna-Maija Huhtala

Avainsanat:

järki, autonomia, moraali, Adorno, kasvatusfilosofia

Abstrakti

Lectio praecursoria kasvatusfilosofian väitöskirjaan Adornian Critiques of Reason: Autonomy, Morality, and Education, Itä-Suomen yliopistossa 11.5.2018.

Väitöstutkimus osallistuu järjen käsitettä koskevaan filosofiseen keskusteluun. Se, miten ymmärrämme järjen, heijastuu tapaan, jolla ymmärrämme itsemme ihmisinä: suhteessa itseemme, toisiin ja ympäristöömme. Kasvatusfilosofian traditiossa järjen käsite on ollut hallitseva, eli järki on usein ymmärretty geneerisenä ja ahistoriallisena. Järjen käsite on ajankohtainen ja tärkeä myös nykypäivän kasvatuksen teorioinneissa. Järjen merkityksen korostaminen on osaltaan vaikuttanut siihen, että myös järjen käsitteelle läheiset autonomian ja moraalin käsitteet usein tulkitaan ja rakentuvat muodollisen järjen käsitteen kautta. Tutkimuksen lähtökohtana on Theodor W. Adornon filosofia. Adornon mukaan järki on partikulaarinen, historiallinen ja materiaalinen. Adornon käsitys järjestä haastaa käsityksen järjestä rationaalisena itsesäätelynä, sekä siihen läheisesti kytkeytyvän kantilaisen yrityksen sovittaa moraali ja autonomia järjen avulla. Adorno ei kuitenkaan kiistä kyseisten käsitteiden välistä yhteyttä: myös Adornon järjen käsite kytkeytyy vahvasti autonomian ja moraalin käsitteisiin. Väitöskirja koostuu kolmesta itsenäisestä, toisiinsa liittyvästä artikkelista, jotka yhdessä tulkitsevat näiden käsitteiden välisiä suhteita. Adornon filosofian mukaisesti, väitöstutkimuksessa järjen käsitettä lähestytään psykoanalyyttisen teorian viitekehyksen kautta: autonomia ymmärretään jännitteisenä ja yhteen kietoutuvana suhteena luontoon ja muihin ihmisiin; moraali tulkitaan paitsi subjektin vaistomaisena ja reflektiivisenä toimintana suhteessa oikeaan ja väärään, myös kykynä vastustaa tarvittaessa normeja. Normien vastustaminen tarkoittaa, että moraali vaatii myös aktiivista ei-identifioitumista vallitseviin moraalisiin ja kulttuurisiin normeihin. Tarkoituksena ei ole kuitenkaan kieltää rationaalisia perusteita moraalisten valintojen, tekojen tai teorioiden arvioinnissa – tavoitteena on pikemminkin argumentoida, että moraalisuus ja autonomia ovat myös paljon muuta kuin rationaalisuus. Väitöstutkimus korostaa kasvatuksellisesti tärkeiden käsitteiden taustalla olevien oletuksien ja arvojen tiedostamista ja analysoimista. Väitöskirja tarjoaa adornolaisen näkökulman kasvatuksen ja kasvatusfilosofian jatkoteorioinneille.