Yksin opettamisesta yhdessä opettamiseen

Onnistunut yhteisopettajuus inkluusion tukena

Kirjoittajat

• Riikka Sirkko Oulun yliopisto
• Marjatta Takala Oulun yliopisto
• Hanni Muukkonen Oulun yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.33350/ka.79918

Avainsanat:

yhteisopetus, inkluusio, ekskluusio, alakoulu, yläkoulu

Abstrakti

Perinteinen opettajuuden malli on pitkälti perustunut opettajien autonomian kunnioitukseen ja samalla luonut kouluihin yksintekemisen kulttuuria. 2000-luvulla opettajan tehtäväkuvat ovat olleet murroksessa ja ammattiin kohdistuvat odotukset ristiriitaisia. Siirtyminen oppimisen kolmiportaiseen tukeen vuonna 2010 velvoitti kaikki opettajat tarjoamaan tukea sitä tarvitseville oppilaille. Myös vuonna 2016 käyttöön otetussa opetussuunnitelmassa perusopetusta on sitouduttu kehittämään inkluusioperiaatteen mukaisesti. Inkluusio voidaan nähdä jatkumona, jonka toisessa päässä on sujuva inkluusio ja toisessa päässä totaalinen ekskluusio. Toimivan inkluusion saavuttaminen heterogeenisissä ryhmissä voi olla haasteellista. Yksi keino vastata oppilaiden tuen tarpeisiin sekä kehittää opetusta inklusiivisempaan suuntaan on yhteisopettajuus. Yhteisopettajuudella tarkoitetaan useamman opettajan yhdessä suunnittelemaa, toteuttamaa ja arvioimaa opetusta. Yhteisopettajuudesta on paljon hyötyä, mutta sen toteuttamisessa on usein myös haasteita. Tässä tutkimuksessa keskitytään tutkimaan opettajien onnistuneita yhteisopetuskokemuksia ala- ja yläkoulussa. Onnistuneista yhteisopetuskokemuksista on sisällönanalyysin keinoin tiivistetty kolme ydinkertomusta, jotka kuvaavat erilaisia tapoja toteuttaa yhteisopettajuutta. Nämä yhteisopetuksen toteutustavat sijoittuvat eri kohtiin inkluusion jatkumolla. Yhteisopettajuus näyttäytyy kehittyvänä, mutta selkeästi inkluusiota tukevana opetuksen tapana.

Lähdeviitteet

Andersen, S. C., Beuchert-Pedersen, L. V., Skyt Nielsen, H., & Kjærgaard Thomsen, M. (2014). Undersøgelse af effekten af tolærerordninger. [Study of the effects of different teaching arrangements] 2L Rapport: Åarhus University. Business and Social sciences.

Bešić, E., Paleczek, L., Krammer, M., & Gasteiger-Klicpera, B. (2017). Inclusive practices at the teacher and class level: The experts’ view. European Journal of Special Needs Education, 3(3), 329–345. doi:10.1080/08856257.2016.1240339

Emma Lönnqvist, & Christel Sundqvist. (2016). Samundervisning som inkluderande arbetssätt i skolan - fördelar och nackdelar för elever Universitetsforlaget. Retrieved from http://www.idunn.no/ts/np/2016/01/samundervisning_som_inkluderande_arbetsstt_i_skolan_-_frd

Fluijt, D., Bakker, C., & Struyf, E. (2016). Team-reflection: The missing link in co-teaching teams. European Journal of Special Needs Education, 31(2), 187–201. doi:10.1080/08856257.2015.1125690

Friend, M., Cook, L., Hurley-Chamberlain, D., & Shamberger, C. (2010). Co-teaching: An illustration of the complexity of collaboration in special education. Journal of Educational and Psychological Consultation, 20, 9–27. doi:10.1080/10474410903535380
Hakala, J. & Leivo, M. (2015). Inkluusioideologian ja koulutuspolitiikan jännitteitä 2000-luvun suomalaisessa peruskoulussa. Kasvatus & Aika, 9(4) 2015, 8–23.

Haug, P. (2017). Understanding inclusive education: Ideals and reality. Scandinavian Journal of Disability Research, 19(3), 206–217. doi:10.1080/15017419.2016.1224778

Hausstätter, R. S. (2014). In support of unfinished inclusion. Scandinavian Journal of Educational Research, 58(4), 424–434. doi:10.1080/00313831.2013.773553

HE 109/2009. (2009). Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta.

Hsieh, H., & Shannon, S. E. (2005). Three approaches to qualitative content analysis.
Qualitative Health Research, 15(9), 1277–1288. doi:10.1177/1049732305276687

Kattilakoski, R. (2018). Koulun toimintakulttuuri avautuvissa oppimistiloissa - Etnografinen tutkimus uuteen koulurakennukseen muuttamisesta. Erityispedagogiikan väitöskirja. Jyväskylä studies in education, psychology and social research.

Krokfors, L. (2017). Opetussuunnitelman pedagogiset mahdollisuudet – opettajat uuden edessä teoksessa Autio T., Hakala L. and Kujala T. (Toim.), Opetussuunnitelmatutkimus: Keskustelunavauksia suomalaiseen kouluun ja opettajankoulutukseen (s. 247–266). University of Tampere.

Kyngäs, H., Elo, S., Pölkki, T., Kääriäinen, M., & Kanste, O. (2011). Sisällönanalyysi suomalaisessa hoitotieteellisessä tutkimuksessa. Hoitotiede, 23(2), 138–148.

Lakkala, S., Uusiautti, S., & Määttä, K. (2016). How to make the neighbourhood school a school for all? Finnish teachers’ perceptions of educational reform aiming towards inclusion. Journal of Research in Special Educational Needs, 16(1), 46–56. doi:10.1111/1471-3802.12055

Lincoln, Y. S., & Guba, E. G. (1985). Naturalistic inquiry. Sage Publications.

Lukiolaki. (2018). Lukiolaki 714/2018, § 28 Oppimisen tuki. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180714

Malinen, O., & Palmu, I. (2017). Tavoitteena yhteisopettajuus – näkökulmia ja toimintamalleja onnistuneeseen yhdessä opettamiseen. NMI-Instituutti.

Mikola, M. (2011). Pedagogista rajankäyntiä koulussa. inkluusioreitit ja yhdessä oppimisen edellytykset. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 412.

Morningstar, M.E., Shogren, K.A., Lee, H. & Born, K. (2015). Preliminary lessons about supporting participation and learning in inclusive classrooms. Research and Practice for Persons with Severe Disabilities, 40(3), 192-210. doi: 10.1177/1540796915594158

Mäki-Havulinna, J. (2018). Opettajan merkitys tukea tarvitsevan oppilaan koulupäivässä. Acta Universitatis Tamperensis 2377.

Nilholm, C., & Alm, B. (2010). An inclusive classroom? A case study of inclusiveness, teacher strategies, and children's experiences. European Journal of Special Needs Education, 25(3), 239–252. doi:10.1080/08856257.2010.492933

Opetushallitus. (2016). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014.

Opetushallitus. (2018). Perusopetuksen arviointia uudistetaan ‒ opetushallitus kerää näkemyksiä opettajilta, oppilailta ja vanhemmilta
<https://www.oph.fi/ajankohtaista/tiedotteet/101/0/perusopetuksen_arviointia_uudistetaan_opetushallitus_keraa_nakemyksia_opettajilta_oppilailta_ja_vanhemmilta ed.> Luettu 17.1.2019.

Opetusministeriö. (2007). Erityisopetuksen strategia. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:47.

Pratt, S. (2014). Achieving symbiosis: Working through challenges found in co-teaching to achieve effective co-teaching relationships. Teacher and Teacher Education, 41, 1–12.

Pulkkinen, J., & Rytivaara, A. (2015). Yhteisopetuksen käsikirja ISBN 978-951-39-6435-1 (verkkojulkaisu).

Qvortrup, A., & Qvortrup, L. (2018). Inclusion: Dimensions of inclusion in education. International Journal of Inclusive Education, 22(7), 803–817. doi:10.1080/13603116.2017.1412506

Ricci, L. A., Zetlin, A., & Osipova, A. V. (2017). Preservice special educators' perceptions of collaboration and co-teaching during university fieldwork: Implications for personnel preparation. An international journal of teachers’ professional development, 21(5), 687–703. doi:10.1080/13664530.2017.1293561

Roiha, A., & Polso, J. (2018). Viiden O:N malli vieraitten kielten eriyttämiseen. https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2018/viiden-o-n-malli-vieraiden-kielten-eriyttamiseen

Rytivaara, A. (2012). Collaborative classroom management in a co-taught primary school classroom. International Journal of Educational Research 53, 181–191. doi:9443/10.1016/j.ijer.2012.03.008

Saarenketo, T. (2016). Oppilaiden kanssa vastuuta jakamassa: Peruskoulun kahdeksannen luokan oppilaiden autonomian vahvistaminen englannin oppitunneilla samanaikaisopetuksen tuella. Jyväskylä studies in education, psychology and social research.

Saloviita, T. (2017). How common are inclusive educational practices among finnish teachers? International Journal of Inclusive Education, 22(5), 560–575. doi: 10.1080/13603116.2017.1390001

Scruggs, T. E., & Mastropieri, M. A. (2017). Making inclusion work with co-teaching.
Teaching Exceptional Children, 49(4), 284–293. doi:10.1177/0040059916685065

Shin, M., Lee, H., & McKenna, J. W. (2016). Special education and general education preservice teachers' co-teaching experiences: A comparative synthesis of qualitative research. International Journal of Inclusive Education, 20(1), 91–107. doi:10.1080/13603116.2015.1074732

Sinkkonen, H., Koskela, T., Moisio, K., & Suolanen, S. (2018). Yhteisopettajuus osana kolmiportaisen tuen toteuttamista. tapaustutkimus yhden koulun toimintamalleista 28(2), 14–34. NMI-Bulletin.

Solis, M., Vaughn, S., Swanson, E., & Mcculley, L. (2012). Collaborative models of instruction: The empirical foundations of inclusion and co-teaching. Psychology in the Schools, 49(5), 498–510. doi:10.1002/pits.21606

Stenberg, K. (2011). Riittävän hyvä opettaja. PS-kustannus.

Strogilos, V., & Avramidis, E. (2016). Teaching experiences of students with special educational needs in co‐taught and non‐co‐taught classes. Journal of Research in Special Educational Needs, 16(1), 24–33. doi:10.1111/1471-3802.12052

Strogilos, V., & King-Sears, M. E. (2018). Co-teaching is extra help and fun: Perspectives on co-teaching from middle school students and co-teachers. Journal of Research of Special Educational Needs. doi:10.1111/1471-3802.12427

Strogilos, V., & Stefanidis, A. (2015). Contextual antecedents of co-teaching efficacy: Their influence on students with disabilities' learning progress, social participation and behaviour improvement. Teaching and Teacher Education, 47, 218–229. doi:10.1016/j.tate.2015.01.008

Strogilos, V., Stefanidis, A., & Tragoulia, E. (2016). Co-teachers’ attitudes towards planning and instructional activities for students with disabilities. European Journal of Special Needs Education, 31(3), 344-359. doi:10.1080/08856257.2016.1141512

X & Tekijä, 20xx

Tekijä, Tekijä & X, 20xx

Tekijä & X, 20xx
Thousand, J. S., Villa, R. A., & Nevin, A. I. (2006). The many faces of collaborative planning and teaching. Theory into Practice, 45(3), 239-248. doi:10.1207/s15430421tip4503_6

Tsiouli, K., & Soulis, S. G. (2015). Students’ concepts about their classmates with disabilities, in co-taught classes: A research based on Greek primary schools. Journal of Education and Social Policy, 2(4), 110–119.

Uljens M., Rajakaltio H. (2017) National Curriculum Development as Educational Leadership: A Discursive and Non-affirmative Approach. Teoksessa Uljens M., Ylimaki R. (eds) Bridging Educational Leadership, Curriculum Theory and Didaktik. Educational Governance Research, vol 5. Springer, Cham.

Unesco. (1994). The salamanca statement and framework for action on special needs education.

Unesco. (2009). Policy guidelines on inclusion in education. Paris: UNESCO.
Watkins, A. & Donnelly, V. 2014. Core Values as the Basis for Teacher Education for Inclusion. Global Education Review, 1(1), 76-92.