Nuorisotutkimus-lehden numeron 3/2024 avaa Anna-Sofia Holapan, Eine Pakarisen ja Aini Pehkosen artikkeli "Huono-osaisuuden kasautumisen yhteys ammatillisten opintojen keskeytymisen riskiin", jossa he tarkastelevat sitä monimutkaista ja monensuuntaista prosessia, jossa joillekin nuorille kerrostuu muita useammin yhteiskunnan marginaaliin johtavia huono-osaisuuden tekijöitä. Erityisen huomionarvoista on, että huono-osaisuuden kasautumista katkaiseva tuki ei paikannu vain yhteen tahoon, vaan tukea saatetaan tarvita oppimiseen, päihteidenkäyttöön, taloudelliseen tilanteeseen tai mielenterveyden tukemiseen.  Susanna Ågren kuvaa lektiossaan, millaisia odotuksia ja ideaaleja ammatillisesta koulutuksesta valmistuneisiin nuoriin kohdistuu työntekijäkansalaisina. Minna Laiti keskustelee sateenkaarinuorten kohtaamista tarkastelevan väitöstutkimuksensa lektiossa sateenkaari-inklusiivisen kouluterveydenhuollon edellytyksistä.

Heli Maukonen, Sirpa Kärkkäinen, Katariina Waltzer ja Marjorita Sormunen esittävät katsauksessaan kodin ja koulun yhteistyöstä terveyden edistämisessä, että terveyden lukutaito edellyttää eri toimijoiden yhteistyötä ja nuorten tarpeista lähtevien toimintatapojen löytämistä, tarkastelua ja uudelleenmuokkausta. Lasse Siurala tekee näkyväksi digipeliriippuvuuden haitallisuudesta kertovia tutkimuksia sekä haittojen ehkäisyyn liittyviä keskusteluja. Kirsi Heiniö, Lilian Norberg, Janne Poikolainen ja Minna Autio puolestaan nostavat kirjoituksessaan esiin nuoren brändeihin ja kuluttamiseen liittyvien reaktioiden kahtalaisuutta. Merja Kylmäkoski kuvaa katsauksessaan, miten nuorisotutkimuksen tavoitteeseen tehdä näkyväksi uusia tulevaisuuden ajattelurakennelmia soveltuvat hyvin osallistavat ja tulevaisuudentutkimusta soveltavat menetelmät.