Työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmän kulttuurinen adaptointi kognitiivisen haastattelun menetelmällä: kokemuksia Kykyviisarin testauksesta arabian-, somalin, kurdin- ja venäjänkielillä

Authors

• Misha Henriksson Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
• Shadia Rask Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
• Heidi Anttila Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
• Miia Wikström Työterveyslaitos
• Minna Savinainen Työterveyslaitos
• Hannamaria Kuusio Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

DOI: https://doi.org/10.23990/sa.84729

Keywords:

kognitiivinen haastattelu, kulttuurisensitiivisyys, kotouttaminen, maahanmuutto

Abstract

Työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmän kulttuurinen adaptointi kognitiivisen haastattelun menetelmällä: kokemuksia Kykyviisarin testauksesta arabian-, somalin, kurdin- ja venäjänkielillä

Tausta ja tavoitteet: Kulttuurinen ja kielellinen moninaisuus on kasvava osa suomalaista yhteiskuntaa. Arviointimenetelmien kulttuurisidonnaisuus voi rajoittaa toimintakyvyn arvioinnin luotettavuutta ja asettaa henkilöt eriarvoiseen asemaan asiakastilanteissa. Tämä artikkeli kuvaa prosessia, jolla arviointimenetelmää kehitettiin kognitiivisen haastattelun menetelmällä.

Menetelmät: Kulttuurisensitiiviset toimintakyvyn arviointimenetelmät mobiilissa (mobiTARMO) -hankkeessa kartoitettiin toimintakyvyn arviointimenetelmää, joka soveltuisi kotouttamistyöhön. Työ- ja toimintakyvyn arviointiin kehitetty Kykyviisari-menetelmä käännettiin arabiaksi, somaliksi sekä kurdiksi (sorani) ja venäjäksi. Menetelmän kulttuurisensitiivisyyttä tutkittiin kognitiivisella haastattelulla (N=61). Haastatteluaineisto analysoitiin sisältöanalyyttisin menetelmin.

Tulokset: Kognitiivinen haastattelu osoitti, että monet tekijät vaikuttavat käännösten ymmärrettävyyteen. Tietyt ilmiöt (esim. käsitys perheestä ja vapaa-ajasta) näyttäytyivät kulttuurisidonnaisina. Kyselyn ongelmakohdat painottuivat kielestä riippumatta samoihin asioihin, ja siten kysymysten kulttuurinen adaptointi toteutettiin yhdenmukaisesti kaikille kielille.

Kykyviisarin kulttuurinen adaptointi toteutettiin a) tarkentamalla itse kysymystä ja hyödyntämällä käännettävän kysymyksen muotoilussa selkokielistä kysymyksen asettelua, b) lisäämällä selitteitä vastausvaihtoehtoihin selkokielisen lomakkeen mukaisesti sekä c) lisäämällä kohderyhmälle räätälöityjä selitteitä.

Johtopäätökset: Kulttuurien välisestä kognitiivisesta haastattelusta oli selkeää hyötyä arviointimenetelmän kehittämisessä. Lopputuloksena on arabian-, somalin, kurdin- ja venäjänkielisille vastaajille soveltuvat versiot Kykyviisarista. Kulttuurisensitiivinen arviointi edellyttää kielellisesti ja kulttuurisesti sopivan arviointimenetelmän lisäksi myös arvostavaa vuorovaikutusta ja kohtaamista ammattilaisen ja asiakkaan välillä.

Asiasanat: kognitiivinen haastattelu; kulttuurisensitiivisyys; kotouttaminen; maahanmuutto

Ydinasiat:

• Arviointimenetelmän kulttuurisidonnaisuus voi rajoittaa työ- ja toimintakyvyn arvioinnin luotettavuutta.
• Kognitiivisen haastattelun menetelmällä voi tutkia ja kehittää arviointimenetelmän soveltuvuutta ja kulttuurisensitiivisyyttä.
• Kysymysten tulkintoihin vaikuttavat paitsi kieleen ja kulttuuriin liittyvät seikat myös vastaajan tausta ja haastattelutilanne.
• Kykyviisarin kieliversioilla voi arvioida työ- ja toimintakykyä kotoutumisvaiheessa.

 

Using cognitive interview to culturally adapt a tool for assessing work ability and functioning:
experiences of testing the Abilitator in Arabic, Somali, Kurdish and Russian

ABSTRACT

Background and aim: Cultural and linguistic diversity is a growing part of Finnish society. This needs to be taken into account in cross-cultural assessment of functioning to ensure equal and reliable outcomes. This article describes a process through which an assessment tool was developed using cross-cultural cognitive interviews.

Method: The Culturally sensitive functioning measures in a mobile application (mobiTARMO) -project mapped suitable evaluation tools for integration settings. The Abilitator, a method for self-assessment of work ability and functioning, was translated into Arabic, Somali, Kurdish (Sorani) and Russian. The cultural sensitivity of the Abilitator was tested with cognitive interviews (N=61). The data was analyzed using content analysis.

Results: Cognitive interviews showed that various factors affect the quality and understandability of the translations. Some aspects, such as views of family or free-time, were more bound by culture. The challenges in the questionnaire were consistent regardless of the language of the translation, and thus the cultural adaptation of the questions was conducted uniformly in all languages.

The cultural adaptation of the Abilitator was conducted in three ways: a) the question itself was made clearer, often utilizing the simple language form, b) by adding more definitions to answer options, and c) by adding examples and details designed for the target group.

Conclusions: Cross-cultural cognitive interview was clearly beneficial for the development of a culturally sensitive evaluation tool. The end results are adapted versions of the Abilitator suitable for Arabic, Somali, Kurdish and Russian speaking respondents. Culturally sensitive evaluation requires suitable tools, as well as open and respectful interaction between the professional and the individual.

Key words: cognitive interview; cultural sensitivity; integration; immigration