Mitkä tekijät ennakoivat täyden ja osatyökyvyttömyyseläkkeen saamista hylkäyksen jälkeen?
Avainsanat:
työkyvyttömyys, työkyvyttömyyseläke, hylkäyspäätös, eläkelajitAbstrakti
Huomattava osa työkyvyttömyyseläkehakemuksista hylätään, mutta osa hylkäävän päätöksen saaneista saa myöhemmin myönteisen työkyvyttömyyseläkepäätöksen. Tietoa myöhempään myönteiseen päätökseen johtaneista tekijöistä eri eläkelajeissa on kuitenkin vähän.
Tutkimuksemme tavoitteena oli tarkastella rekisteriaineiston avulla kielteisen työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneita ja heidän tilannettaan kahden vuoden kuluttua päätöksestä. Tutkimme sitä, mitkä sosiodemografiset ja terveyteen liittyvät tekijät ennakoivat hylkäyspäätöksen saaneiden täyttä tai osatyökyvyttömyyseläkepäätöstä seuranta-aikana.
Aineisto (n= 4724) muodostuu rekisteriaineistosta, joka kattaa yhden yksityisen työeläkevakuutusyhtiön hylätyt työkyvyttömyyseläkehakemukset ajalta 1/2017–06/2019 sekä hylkäävän päätöksen saaneiden henkilöiden uudet hakemukset 06/2021 asti. Tutkimme monimuuttujamallilla, mitkä tekijät olivat yhteydessä hylkäävän päätöksen jälkeen saadun pysyvän työkyvyttömyyseläkkeen todennäköisyyteen. Kahden vuoden seuranta-aikana yhteensä 702 henkilöä sai joko pysyvän täyden tai osatyökyvyttömyyseläkkeen.
Monimuuttujamallissa vanhempi ikä, miessukupuoli ja aiemmat työeläke-etuudet lisäsivät täyden työkyvyttömyyseläkkeen saamisen tilastollista todennäköisyyttä. Mielenterveysdiagnoosilla ja muiden sairauksien diagnoosilla oli seuranta-aikana suurempi todennäköisyys saada täysi työkyvyttömyyseläke kuin tuki- ja liikuntaelinten (tule) sairauden diagnoosilla. Osatyökyvyttömyyseläkkeen saamisen todennäköisyyttä lisäsivät vanhempi ikä, työsuhde eläketapahtumahetkellä ja aiemmat työeläke-etuudet. Lisäksi mielenterveyden diagnoosilla oli pienempi todennäköisyys saada osatyökyvyttömyyseläke kuin tule-diagnoosilla tai muiden sairauksien diagnoosilla.
Tutkimuksemme osoitti, että 15 prosenttia kielteisen työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneista päätyi pysyvälle, toistaiseksi voimassaolevalle työkyvyttömyyseläkkeelle jo kahden vuoden kuluessa ensimmäisestä hakemuksesta. Jossakin määrin työkyvyttömyyttä ennakoivat tekijät erosivat eläkelajien välillä. Esitämme lopuksi keinoja tutkimuksessa havaittujen erojen ja yhtäläisyyksien hyödyntämiseen käytännön työssä.
