Terveyskäyttäytymiserojen vaikutus koulutusryhmittäisiin elinajanodote-eroihin. Skenaariolaskelma PAF-ylimääräosuus -menetelmällä
Nyckelord:
terveyskäyttäytyminen, sosioekonomiset erot, elinajanodote, PAF-ylimääräosuusAbstract
Sosioekonomisten ryhmien välillä on huomattavia eroja terveydessä, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa. Erot terveyskäyttäytymisessä selittävät osan sosioekonomisista kuolleisuuseroista. Tässä tutkimuksessa arvioidaan skenaariolaskeman keinoin, minkä verran perus- ja keskiasteen koulutuksen saaneiden elinajanodote kasvaisi, jos heidän terveyskäyttäytymisensä olisi neljän keskeisen tekijän osalta samalla, paremmalla tasolla kuin korkeasti koulutettujen.
Aineiston muodostavat 30 vuotta täyttäneet helsinkiläiset. Skenaariolaskelmat perustuvat population attributable fraction -menetelmään, jonka laskemisessa tarvittavat terveyskäyttäytymistiedot saadaan kyselytutkimuksesta ja kuolleisuusriskit kotimaisista ja kansainvälisistä tutkimuksista.
Lähtötilanteessa pelkästään perusasteen koulutuksen suorittaneiden helsinkiläismiesten elinajanodote oli 7,8 vuotta ja -naisten 5,4 vuotta lyhempi kuin korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden. Koulutusryhmien välillä oli huomattavat erot liikunta-aktiivisuudessa, lihavuudessa, tupakoinnissa ja alkoholin ongelmakäytössä. Nämä erot yhdessä selittivät noin 50 prosenttia perusasteen koulutuksen saaneiden korkea-asteen koulutuksen suorittaneita lyhemmästä elinajanodotteessa ja noin 30 prosenttia keskiasteen ja korkea-asteen välisestä erosta elinajanodotteessa. Yksittäisistä terveyskäyttäytymisindikaattoreista merkittävin oli tupakointi. Myös vähäinen liikunta-aktiivisuus ja humalahakuinen juominen olivat keskeisiä tekijöitä, mutta lihavuuden merkitys jäi vähäiseksi.
Rakenteellisten, materiaalisten ja psykososiaalisten selitysmallien ohella ja niihin liittyen terveyskäyttäytyminen selittää sosioekonomisia kuolleisuuseroja. Koulutusryhmien väliset erot kuolleisuudessa pienentyisivät huomattavasti, jos yhden väestöryhmän jo saavuttamat elintavat vallitsisivat muissakin ryhmissä ja vähemmän koulutettujen terveyskäyttäytyminen olisi samantapaista kuin korkeasti koulutettujen.
