Metallialan työntekijöiden digitaaliset informaatiotaidot – ketkä ovat vaarassa digisyrjäytyä?

Kirjoittajat

• Loretta Saikkonen Turun yliopisto

DOI: https://doi.org/10.37455/tt.110005

Avainsanat:

digitaaliset informaatiotaidot, metalliala, tuotantotyöntekijät, toimihenkilöt, digitaalinen syrjäytyminen

Abstrakti

Tutkimuksessa tarkastellaan metallialan työntekijöiden digitaalisia informaa­tiotaitoja aseman (toimihenkilö/tuotantotyöntekijä), iän, sukupuolen, kou­lutuksen ja digitaalisen teknologian käyttötapojen mukaan. Teoreettisena viitekehyksenä on van Dijkin resurssiteoria, jonka mukaan henkilöihin ja heidän asemiinsa liittyvät epätasa­arvoisuudet johtavat resurssien eriarvoiseen jakautumiseen ja erilaisiin mahdollisuuksiin käyttää digitaalista teknologiaa. Tämä taas johtaa eriarvoiseen yhteiskunnalliseen osallisuuteen, mikä vahvistaa digitaalisen maailman ulkopuolisia eriarvoisuuksia. Tutkimukseen osallistu­neiden metallialan työntekijöiden (N = 270) informaatiotaidot testattiin digi­testillä. Tuotantotyöntekijöillä oli työhön liittyvää digitaalisten välineiden käyttöä huomattavasti vähemmän kuin toimihenkilöillä, ja heidän digitaaliset informaatiotaitonsa olivat toimihenkilöitä heikommat. Regressioanalyysin mukaan digitaalisia informaatiotaitoja selittävät eniten digitaalisten välineiden työkäyttö sekä koulutustaso. Mahdollisuus käyttää digitaalisia välineitä osana työtä on merkittävämpi ennustetekijä kuin henkilön asema työpaikalla. Tuo­tantotyöntekijöillä tärkein informaatiotaitojen selittäjä on digitaalisten väli­neiden työhön liittyvä käyttö. Toimihenkilöillä informaatiotaitoja selittää
koulutustaso. Tutkimus osoittaa myös, että työhön liittyvällä digitaalisten välineiden käytöllä on vapaa­ajan käyttöä huomattavasti suurempi merkitys. Eriarvoisuutta ei siis voida paikata pelkästään vapaa­ajan digikäytöllä.