Suomalaisten yliopistojen tutkijanuraa koskevat tasa-arvotoimet pohjoismaisessa vertailussa
DOI:
https://doi.org/10.37455/tt.112499Abstrakti
Vaikka naiset ja miehet ovat suorittaneet suomalaisissa yliopistoissa tohtorintutkintoja jo pitkään saman verran, naiset ovat edelleen vähemmistö ylimmissä akateemisissa positioissa, kuten professuureissa. Analysoin artikkelissa, mitä institutionaalisia tasa-arvotoimia yliopistot ovat hyödyntäneet edistääkseen sukupuolten tasa-arvoa tutkijanuralla. Tämän lisäksi tutkin tasa-arvon edistämisen haasteita. Hyödynnän tarkastelussa analyyttista kategorisointia, joka jakaa yliopistojen henkilöstöpoliittiset tasa-arvotoimet neljään luokkaan. Vertaan analyysissa suomalaisten yliopistojen aikavälillä 2000–2018 hyödyntämiä tasa-arvotoimia ruotsalaisten ja norjalaisten yliopistojen vastaaviin toimiin. Tutkimuksen kyselymuotoinen aineisto on kerätty haastatteluin yliopistoista; päävastaajina olivat henkilöstöpalveluiden edustajat. Tulosten mukaan suomalaisissa yliopistoissa on käytetty tasa-arvotoimia keskimäärin vähemmän kuin Ruotsissa ja Norjassa. Suomalaisten yliopistojen yleisimpiä tasa-arvotoimia ovat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskomiteat, menettelyprosessit häirinnästä ilmoittamiseksi sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskoulutus. Radikaalimpia ja poliittisesti kiistanalaisempia tasa-arvotoimia, kuten positiivista erityiskohtelua rekrytoinnissa tai pelkästään naistutkijoille kohdennettuja toimia, ei ole hyödynnetty juuri lainkaan. Analyysin mukaan sukupuolineutraali näkemys sukupuolten tasa-arvosta kaventaa suomalaisten yliopistojen keinovalikoimaa edistettäessä naisten tutkijanuria.
Tiedostolataukset
Julkaistu
Numero
Osasto
Lisenssi
Copyright (c) 2021 Työelämän tutkimus

Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.