Suomalaisten yliopistojen tutkijanuraa koskevat tasa-arvotoimet pohjoismaisessa vertailussa
Abstrakti
Vaikka naiset ja miehet ovat suorittaneet suomalaisissa yliopistoissa tohtorintutkintoja jo pitkään saman verran, naiset ovat edelleen vähemmistö ylimmissä akateemisissa positioissa, kuten professuureissa. Analysoin artikkelissa, mitä institutionaalisia tasa-arvotoimia yliopistot ovat hyödyntäneet edistääkseen sukupuolten tasa-arvoa tutkijanuralla. Tämän lisäksi tutkin tasa-arvon edistämisen haasteita. Hyödynnän tarkastelussa analyyttista kategorisointia, joka jakaa yliopistojen henkilöstöpoliittiset tasa-arvotoimet neljään luokkaan. Vertaan analyysissa suomalaisten yliopistojen aikavälillä 2000–2018 hyödyntämiä tasa-arvotoimia ruotsalaisten ja norjalaisten yliopistojen vastaaviin toimiin. Tutkimuksen kyselymuotoinen aineisto on kerätty haastatteluin yliopistoista; päävastaajina olivat henkilöstöpalveluiden edustajat. Tulosten mukaan suomalaisissa yliopistoissa on käytetty tasa-arvotoimia keskimäärin vähemmän kuin Ruotsissa ja Norjassa. Suomalaisten yliopistojen yleisimpiä tasa-arvotoimia ovat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskomiteat, menettelyprosessit häirinnästä ilmoittamiseksi sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskoulutus. Radikaalimpia ja poliittisesti kiistanalaisempia tasa-arvotoimia, kuten positiivista erityiskohtelua rekrytoinnissa tai pelkästään naistutkijoille kohdennettuja toimia, ei ole hyödynnetty juuri lainkaan. Analyysin mukaan sukupuolineutraali näkemys sukupuolten tasa-arvosta kaventaa suomalaisten yliopistojen keinovalikoimaa edistettäessä naisten tutkijanuria.
Julkaistu
Copyright (c) 2021 Työelämän tutkimus
Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.