Millaista matematiikkaa puuseppä työssään tarvitsee ja käyttää?

Kirjoittajat

  • Leila Pehkonen Helsingin yliopisto
  • Laia Saló i Nevado Helsingin yliopisto

Avainsanat:

ammatillinen matematiikka, kehollistunut matematiikka, numeeriset taidot, ongelmanratkaisu, huonekalupuuseppä

Abstrakti

Kysymme tutkimuksessamme, millaista matematiikkaa huonekalupuusepät työssään tarvitsevat ja käyttävät. Tutkimus asettuu teoreettisesti niin sanotun kansan matematiikan kehyksiin: tarkastelemme matemaattisen professionalismin ulkopuolella olevien ryhmien käyttämää matematiikkaa. Yleensä tutkimuksissa teoreettista tietoa käytetään ohjaamaan sitä, miten asiat pitäisi käytännössä tehdä. Me taas yritämme ymmärtää käytännön toimintaa, jotta teoreettista tietoa voitaisiin mukauttaa vastaamaan paremmin käytäntöjä. Tarkastelemme ensin sellaista arkipäivän työssä käytettävää matematiikkaa, jonka tutkittavat itse tunnistavat ja nimeävät matematiikaksi. Toiseksi tarkastelemme heidän työssään kohtaamiaan ongelmanratkaisua vaativia tilanteita. Keskeinen käsite tarkastelussamme on matemaattinen tieto, joka on osa numeerisia taitoja. Ongelmanratkaisutilanteet osana matematiikkaa voivat olla joko hyvin tai huonosti jäsenneltyjä. Edellisiin ratkaisut ovat täsmällisiä, usein yksiselitteisiä. Jälkimmäiset taas mahdollistavat monenlaiset ratkaisut. Tutkimustehtävään vastaamiseksi olemme käyttäneet kahdenlaista aineistoa: neljän huonekalupuusepän työpajoissa tuotettua etnografista haastattelu-, havainnointi- ja kuva-aineistoa sekä kolmen muun huonekalupuusepän haastatteluaineistoa. Analyysimme mukaan arjen rutiineissa huonekalupuusepät selviävät kontekstisidonnaisella matemaattisella tiedolla, josta osa on kehollistunutta. Ongelmanratkaisutilanteissa taas aktivoituu edellisten ohella myös käsitteellisempi matemaattinen tieto.

Osasto
Artikkelit

Julkaistu

2024-06-28