Yhteisöllisen kielenoppimisen mahdollisuudet erikoissairaanhoidon yksikössä

Kirjoittajat

• Eveliina Korpela Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Helsingin yliopisto https://orcid.org/0000-0003-1898-2981
• Johanna Komppa Helsingin yliopisto https://orcid.org/0000-0001-8589-5277
• Katriina Eronen HUS

DOI:

https://doi.org/10.37455/tt.142658

Avainsanat:

erikoissairaanhoito, kielenoppiminen, työyhteisö, ammattikieli

Abstrakti

Tarkastelemme tässä artikkelissa kielityöpajoja, jotka on suunnattu monikielisistä taustoista tuleville hoitajille. Kielityöpajoihin osallistuvat hoitajat puhuvat työssään suomea toisena kielenä ja toimivat vaativassa hoitoalan asiantuntijatyössä eräässä erikoissairaanhoidon yksikössä. Työpajoja on järjestetty vuodesta 2022 niin, että työyhteisö osallistuu kielenoppimiseen ja mahdollistaa hoitajien kielenoppimisen työajalla. Toiminta pohjautuu ruotsalaiseen Språkombudmalliin. Aineisto koostuu 18 videoidusta kielityöpajakokoontumisesta (yhteensä 27 tuntia). Selvitämme, millaisiksi ammatillisen kielen oppimistilanteiksi suomea toisena kielenä puhuville sairaanhoitajille tarkoitetut kielityöpajan vertaiskeskustelut rakentuvat ja miten kielityöpajoissa mahdollistetaan ammatillisen kielen oppimista. Tutkimus on tehty keskustelunanalyysin viitekehyksessä. Tulokset osoittavat, että kielityöpajan vertaiskeskusteluissa on paljon ammattikielen oppimista mahdollistavia piirteitä. Oppimista tukevat muun muassa seuraavat seikat: 1) opittava nousee suoraan osallistujien havainnoimista tilanteista, 2) tietämättömyys rakennetaan odotuksenmukaiseksi toiminnaksi, 3) ohjaajat ovat tilanteissa myös vertaiskeskustelijoina ja oppijoina, mikä tukee osallistujien ammatillista identiteettiä sekä 4) sanojen merkitysneuvotteluja rakennetaan yhteistyössä. Johtopäätöksenä esitämme, että työyhteisön järjestämät kielityöpajat voisivat olla yksi ratkaisu suomea toisena kielenä puhuvien hoitajien kielitaitopulmiin.

Lähdeviitteet

Aalto, E., Mustonen, S. & Tukia, K. (2009) Funktionaalisuus toisen kielen opetuksen lähtökohtana. Virittäjä 113 (3), 402–423. https://journal.fi/virittaja/article/view/4204

Ahlholm, M. & Väätäinen, E. & Latomaa, S. (2023) Vastasaapuneet ja osallisuuden rakentuminen yhteisissä ja erillisissä luokkahuoneissa. AFinLAn vuosikirja 2023, 17–47. https://doi.org/10.30661/afinlavk.127123

Aho, H. (2023) Taskuvihko. Kielibuustin portaali. https://www.kielibuusti.fi/fi/opiskele-suomea/neuvoja-ja-resursseja-kielenoppimiseen/opi-suomea-ammatissa/taskuvihko (luettu 20.11.2024)

Aro, M. (2015) In action and inaction: English learners authoring their agency. Teoksessa P. Kalaja, A. M. F. Barcelos, M. Aro & M. Ruohotie-Lyhty (toim.) Beliefs, agency and identity in foreign language learning and teaching. Lontoo: Palgrave Macmillan, 48–65.

Bigestans, A. (2019) Språkombud som resurs på arbetplatsen: En uppföljning av språkombudsfunktionen på äldreboende och i hemtjänsten i fyra kommunen. Tukholma: Stockholms universitet, Nationellt centrum för svenska som andraspråk. https://api.spraketpajobbet.se/wp-content/uploads/2022/10/sprakombudetsomresurspaarbetsplatserainabigestans2019.pdf (luettu 20.11.2024)

Brouwer, C. E. (2003) Word searches in NNs-NS interaction: Opportunities for language learning? The Modern Language Journal 87 (4), 534–545.

Duff, P. A. (2010) Language socialization. Teoksessa N. H. Hornberger, S. L. McKay & S. Lee (toim.) Sociolinguistics and language education: New perspectives on language and education. Bristol: Multilingual Matters, 427–454.

Duff, P. A. (2012) Second language socialization. Teoksessa A. Duranti, E. Ochs ja B. B. Schieffelin (toim.) Handbook of language socialization. New Jersey: John Wiley & Sons, 564–586.

Eskildsen, S. W. & Theodórsdóttir, G. (2017) Constructing L2 learning spaces: Ways to achieve learning inside and outside the classroom. Applied Linguistics 38 (2), 143–164. https://doi.org/10.1093/applin/amv010

Heinilä, L. (2019) Ryhmän tuki ja oppijan aktiivinen toimijuus seikkailullisessa kielenoppimisessa. Teoksessa L. Kotilainen, S. Kurhila & J. Kalliokoski (toim.) Kielen oppiminen luokan ulkopuolella. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 61–87.

Hellerman, J. (2011) Members’, methods’, members’ competencies: Evidence of language learning in longitudinal studies of other-initiated repair. Teoksessa J. K. Hall, J. Hellerman & S. Pekarek Doehler (toim.) L2 international competence and development. Bristol: Multilingual Matters, 147–172.

Hellerman, J., Eskildsen, S. W., Pekarek Doehler, S. & Piirainen-Marsh, A. (toim.) (2019) Conversation analytic research on learning-in-action: The complex ecology of second language interaction “in the wild”. Educational Linguistics 38. Cham: Springer.

Hietapakka, L., Elovainio, M., Heponiemi, T., Lämsä, R., Aalto A.-M. & Kuusio, H. (2013) Ulkomaalaisena ammattilaisena suomalaisessa terveydenhuollossa. Teoksessa A-M. Aalto, M. Elovainio, T. Heponiemi, L. Hietapakka, H. Kuusio & R. Lämsä (toim.) Ulkomaalaistaustaiset lääkärit ja hoitajat suomalaisessa terveydenhuollossa – haasteet ja mahdollisuudet. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 58–75.

Intke-Hernandez, M. (2020) Maahanmuuttajaäitien arjen kielitarinat: Etnografinen tutkimus kieliyhteisöön sosiaalistumisesta. Helsinki: Helsingin yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6838-2

Intke-Hernandez, M. (2021) Kielenoppija tarvitsee tuekseen kielitietoisuutta ja yhteisiä tekoja. Kieli, koulutus ja yhteiskunta 12 (6). https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-joulukuu-2021/kielenoppija-tarvitsee-tuekseen-kielitietoisuutta-ja-yhteisia-tekoja (luettu 20.11.2024)

Kamau, S., Koskenranta, M., Isakov, T.-M., Kuivila, H., Oikarainen, A., Tomietto, M. & Mikkonen, K. (2023) Culturally and linguistically diverse registered nurses' experiences of integration into nursing workforce – A qualitative descriptive study. Nurse Education Today 121, e105700. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2022.105700

Kangassalo, T. & Lappalainen, S. (2022) Maahanmuuttajataustaisten hoitotyön opiskelijoiden ja Päijät-Hämeen terveysalan työyksiköiden kokemuksia monikulttuuristuvasta työelämästä. ELMA – elinvoimainen ja monimuotoinen hoiva- ja hoitoala -hanke. LAB RDI Journal. https://www.labopen.fi/lab-rdi-journal/maahanmuuttajataustaisten-hoitotyon-opiskelijoiden-ja-paijat-hameen-terveysalan-tyoyksikoiden-kokemuksia-monikulttuuristuvasta-tyoelamasta/ (luettu 20.11.2024)

Kasper, G. & Wagner, J. (2014) Conversation analysis in applied linguistics. Annual Review of Applied Linguistics 34, 171–212. https://doi.org/10.1017/S0267190514000014

Kasper, G., & Wagner, J. (2018) Epistemological reorientations and L2 interactional settings: A postscript to the special issue. Modern Language Journal 102 (S1, Supplement 2018), 82–90. https://doi.org/10.1111/modl.12463

Kela, M. & Komppa, J. (2011) Sairaanhoitajan työkieli – yleiskieltä vai ammattikieltä? Funktionaalinen näkökulma ammattikielen oppimiseen toisella kielellä. Puhe ja kieli 31 (4), 173–192. https://journal.fi/pk/article/view/4752

Koivisto, A. (2017) Uutta tietoa vai oivallus? Eräiden dialogipartikkeleiden tehtävistä. Virittäjä 121 (4), 473–499. https://doi.org/10.23982/vir.59297

Komppa, J. (2023). Kielitietoiseksi työyhteisöksi: tiedostamista, oppimisen mahdollisuuksia ja resursseja. Työelämän tutkimus 21 (3), 475–493. https://doi.org/10.37455/tt.129334

Komppa, J., Korpela, E. & Eronen, K. (2024) Work community support in professional language learning among culturally and linguistically diverse nurses: Implementation of action research in a hospital setting. Language and Health 2 (2), e100033. https://doi.org/10.1016/j.laheal.2024.10.003

Korpela, E. & Lehtimaja, I. (2023) Kielenkäyttäjäprofiilit monikielisen työyhteisön tukena –tutkimuksellinen kehittämistyö kielentutkijan työkaluna. AFinLAn vuosikirja 2003, 166–193. https://doi.org/10.30661/afinlavk.126198

Kotilainen, L. & Kurhila, S. (2019) Mitä opettajattomuudesta seuraa? Asiantuntijuus vertaisoppijoiden kielenoppimistilanteissa. Teoksessa L. Kotilainen, S. Kurhila & J. Kalliokoski (toim.) Kielen oppiminen luokan ulkopuolella. Helsinki: 33–60.

Kotilainen, L., Kurhila, S. & Kalliokoski, J. (toim.) (2019). Kielen oppiminen luokan ulkopuolella. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Kurhila, S. (2006) Second language interaction. Amsterdam: John Benjamins.

Kurhila, S. & Lehtimaja, I. (2019) Ammattikielen tilanteisuus kielenoppimisen haasteena – esimerkkinä hoitoala. Teoksessa L. Kotilainen, S. Kurhila & J. Kalliokoski (toim.) Kielenoppiminen luokan ulkopuolella. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 143–171.

Lahman, M. K. E., Rowen, T. & Teman, E. D. (2023) A name: Pseudonyms in research. Qualitative Inquiry 29 (6), 678–685. https://doi.org/10.1177/10778004221134088

Lilja, N. (2010) Ongelmista oppimiseen: Toisen aloittamat korjausjaksot kakkoskielisessä keskustelussa. Jyväskylä Studies in Humanities 146. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-4116-1

Lilja, N. (2014) Partial repetitions as other-initiations of repair in second language talk: Re-establishing understanding and doing learning. Journal of Pragmatics 71, 98–116. https://doi.org/10.1016/j.pragma.2014.07.011

Lilja, N., Eilola, L., Jokipohja, A.-K. & Tapaninen, T. (toim.) (2022) Aikuiset maahanmuuttajat arjen vuorovaikutustilanteissa: Suomen kielen oppimisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet. Tampere: Vastapaino.

Lilja, N. & Piirainen-Marsh, A. (2019) Connecting the language classroom and the Wild: Reenactments of language use experiences. Applied Linguistics 40 (4), 594–623. https://doi.org/10.1093/applin/amx045

Lindfors, K. (2023) Vastavalmistuneen sairaanhoitajan ammatillisen pätevyyden kehittymisen tukeminen siirtymävaiheen aikana: Hypoteettinen perehdytysmalli. Tampereen yliopiston väitöskirjat 847. https://trepo.tuni.fi/handle/10024/150762

Lindholm, C. (2003) Frågor i praktiken: Flerledade frågeturer i läkar-patientsamtal. Helsinki: Svenska Litteratursällskapet.

Majlesi, A. R. & Broth, M. (2012). Emergent learnables in second language classroom interaction. Learning, Culture and Social Interaction 1 (3–4), 193–207. https://doi.org/10.1016/j.lcsi.2012.08.004

Mattila, L.-R., Pitkäjärvi, M. & Eriksson, E. (2010) International student nurses’ experiences of clinical practice in the Finnish health care system. Nurse Education in Practice 10 (3), 153–157. https://doi.org/10.1016/j.nepr.2009.05.009

Merke, S. & Savijärvi, M. (2019) Neuvomista harjoittelemassa: Aloite asiantuntijuuden osoittamisen työkaluna opintopiirikeskustelussa. Teoksessa L. Kotilainen, S. Kurhila & J. Kalliokoski (toim.) Kielenoppiminen luokan ulkopuolella. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 200–227.

Mikkonen, K., Elo. S., Miettunen, J., Saarikoski, M. & Kääriäinen, M. (2017) Clinical learning environment and supervision of international nursing students: A cross-sectional study. Nurse Education Today 52, 73–80. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2017.02.017

Mondada, L. & Pekarek Doehler, S. (2004) Second language acquisition as situated practice: Task accomplishment in the French second language classroom. The Modern Language Journal 88 (4), 501–518. https://doi.org/10.1111/j.0026-7902.2004.t01-15-.x

Moyce, S., Lash, R. & de Leon Siantz, M. L. (2016) Migration experiences of foreign educated nurses: A systematic review of the literature. Journal of Transcultural Nursing 27 (2), 181–188. https://doi.org/10.1177/1043659615569538

Nordbäck, E., Nurmi, N., Gibbs, J. L., Boyraz, M., Logemann, M. (2024) The Multilevel well-being paradox: Towards an integrative process theory of coping teams. Journal of Organizational Behavior 45 (5), 663–683. https://doi.org/10.1002/job.2782

Näre, L. (2013) Ideal workers and suspects: Employers’ politics of recognition and the migrant division of care labour in Finland. Nordic Journal of Migration Research 3 (2), 72–81. https://doi.org/10.2478/v10202-012-0017-5

O´Neill, F. (2011) From language classroom to clinical context: The role of language and culture in communication for nurses using English as a second language: A thematic analysis. International Journal of Nursing Studies 48 (9), 1120–1128. https://doi.org/10.1016/j.ijnurstu.2011.02.008

Pekarek Doehler, S., González-Martinez, E. & Wagner, J. (toim.) (2018) Longitudinal studies on the organization of social interaction. Basingstoke: Palgrave Macmillan.

Pitkäjärvi, M.-A., Eriksson, E., Kekki, P. & Pitkälä, K. (2012) Culturally diverse nursing students in Finland: Some experiences. International Journal of Nursing Education Scholarship 9 (1). https://doi.org/10.1515/1548-923X.2356

Pressley, C., Newton, D., Garside, J., Simkhada, P. & Simkhada, B. (2022) Global migration and factors that support acculturation and retention of international nurses: A systematic review. International Journal of Nursing Studies Advances 4, 4100083. https://doi.org/10.1016/j.ijnsa.2022.100083 .

Raevaara, L. (2004) “Mitäs me sovittais”: S-partikkelin sisältävien hakukysymysten tehtävistä. Virittäjä, 108 (4), 531–558. https://journal.fi/virittaja/article/view/40366

Reichert, T. & Liebscher, G. (2012) Positioning the expert: Word searches, expertise, and learning opportunities in peer interaction. Modern Language Journal 96 (4), 599–609. https://doi.org/10.1111/j.1540-4781.2012.01397.x

Ropponen, P., Kamau, S., Koskenranta, M., Kuivila, H., Oikarainen, A., Isakov, T., Tomietto, M. & Mikkonen, K. (2023) Culturally and linguistically diverse nursing students´experiences of integration into the working environment: A qualitative study. Nurse Education Today 120, e105654. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2022.105654

Saarinen, T., Vaarala, H., Haapakangas, E.-L. & Kyckling, E. (2016) Kotimaisten kielten koulutustarjonta kansainvälisille korkeakouluopiskelijoille. Jyväskylän yliopisto, Soveltavan kielentutkimuksen keskus. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6632-4

Sacks, H. (1992) Lectures on conversation. Oxford: Basil Blackwell.

Savijärvi, M. (2011) Yhteisestä toiminnasta yhteiseen kieleen: Keskustelunanalyyttinen tutkimus toisen kielen oppimisesta kielikylpypäiväkodin arkitilanteissa. Helsinki: Helsingin yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-7309-0

Scotson, M. (2020) Korkeakoulutetut kotoutujat suomen kielen käyttäjinä: Toimijuus, tunteet ja käsitykset. JYU Dissertations 271. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8259-1

Seilonen, M. & Suni, M. & Härmälä, M. & Neittaanmäki R. (2016) Ammatillisen kielitaidon arviointikokeilu terveydenhuollon alalla. Teoksessa A. Huhta & R. Hildén (toim.) Kielitaidon arviointitutkimus 2000-luvun Suomessa. AFinLA-e. Soveltavan kielitieteen tutkimuksia 9/2016, 110–141.

Stevanovic, M. & Lindholm, C. (toim.) (2016) Keskustelunanalyysi: Kuinka tutkia sosiaalista toimintaa ja vuorovaikutusta. Tampere: Vastapaino.

Stilling, E. (2018) Lyft språket på jobbet: Handbok för arbetsplatser som vill arbeta språkutvecklande. Tukholma: Föreningen Vård- och omsorgscollege. https://www.vo-college.se/handboken-lyft-spraket-pa-jobbet

Stilling, E. (2022) Med språket som strategiskt vertyg. Vo-College, Stockholm. https://www.vo-college.se/med-spraket-som-strategiskt-verktyg (luettu 20.11.2024)

Suni, M. (2011) Missä ja miten maahanmuuttajat kehittävät ammatillista kielitaitoaan? Ammattikasvatuksen aikakauskirja 13 (2), 8–22. https://journal.fi/akakk/article/view/114507

Svennevig, J. (2018) “What’s it called in Norwegian?” Acquiring L2 vocabulary items in the workplace. Journal of Pragmatics 126, 68–77. https://doi.org/10.1016/j.pragma.2017.10.017

Swain, M. & Watanabe, Y. (2012) Languaging: Collaborative dialogue as a source of second language learning. Teoksessa C. A. Chapelle (toim.) The encyclopedia of applied linguistics. https://doi.org/10.1002/9781405198431.wbeal0664

Tervola, M. (2019) Maahanmuuttajalääkärien suomen kielen taito ja kielitaitotarpeet: Erityisalan kielitaidon näkökulma lääkärin työhön. Tampereen yliopiston väitöskirjat 92. Tampere. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1164-3

Tervola, M., Pajunen, A., Vainio, S., Honko, M. & Mattila, K. (2015) Maahanmuuttajataustaisten lääkärien suomen kielen taito laillistamiskuulustelussa. Duodecim 131 (4), 339–346. http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201602251249

Vartiainen, P. (2019) Filippiiniläisten sairaanhoitajien polut Suomeen: Tutkimus oppimisesta ja työyhteisöintegraatiosta kansainvälisen rekrytoinnin kontekstissa. Tampereen yliopiston väitöskirjat 18. Tampere. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0937-4

Vartiainen, P. (2021) Säädetysti Suomeen – kohti hoitoalan kansainvälisen rekrytoinnin ratkaisuja. Työelämän tutkimus 19 (2), 264–277. https://doi.org/10.37455/tt.107423

Vartiainen, P., Alenius, P., Pitkänen, P. & Koskela, M. (2017) Ulkomailta muuttaneiden hoitajien integraatio ja oppimisen polut sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöissä. Työelämän tutkimus 15 (2), 148–162. https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/85288

Vartiainen-Ora, P. (2015) Filippiiniläisen sairaanhoitajan tie kohti suomalaisen työyhteisön jäsenyyttä. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 17 (2), 12–26. https://journal.fi/akakk/article/view/90101

Virtanen, A. (2017) Toimijuutta toisella kielellä: Kansainvälisten sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatillinen suomen kielen taito ja sen kehittyminen työharjoittelussa. Jyväskylä Studies in Humanities 311. Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7021-5

Watanabe, Y. & Swain, M. (2007) Effects of proficiency differences and patterns of pair interaction on second language learning: Collaborative dialogue between adult ESL learners. Language Teaching Research 11 (2), 121–142. https://doi.org/10.1177/136216880607074599