Yhteisöllisen kielenoppimisen mahdollisuudet erikoissairaanhoidon yksikössä

Kirjoittajat

• Eveliina Korpela Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Helsingin yliopisto https://orcid.org/0000-0003-1898-2981
• Johanna Komppa Helsingin yliopisto https://orcid.org/0000-0001-8589-5277
• Katriina Eronen HUS

DOI: https://doi.org/10.37455/tt.142658

Avainsanat:

erikoissairaanhoito, kielenoppiminen, työyhteisö, ammattikieli

Abstrakti

Tarkastelemme tässä artikkelissa kielityöpajoja, jotka on suunnattu monikielisistä taustoista tuleville hoitajille. Kielityöpajoihin osallistuvat hoitajat puhuvat työssään suomea toisena kielenä ja toimivat vaativassa hoitoalan asiantuntijatyössä eräässä erikoissairaanhoidon yksikössä. Työpajoja on järjestetty vuodesta 2022 niin, että työyhteisö osallistuu kielenoppimiseen ja mahdollistaa hoitajien kielenoppimisen työajalla. Toiminta pohjautuu ruotsalaiseen Språkombudmalliin. Aineisto koostuu 18 videoidusta kielityöpajakokoontumisesta (yhteensä 27 tuntia). Selvitämme, millaisiksi ammatillisen kielen oppimistilanteiksi suomea toisena kielenä puhuville sairaanhoitajille tarkoitetut kielityöpajan vertaiskeskustelut rakentuvat ja miten kielityöpajoissa mahdollistetaan ammatillisen kielen oppimista. Tutkimus on tehty keskustelunanalyysin viitekehyksessä. Tulokset osoittavat, että kielityöpajan vertaiskeskusteluissa on paljon ammattikielen oppimista mahdollistavia piirteitä. Oppimista tukevat muun muassa seuraavat seikat: 1) opittava nousee suoraan osallistujien havainnoimista tilanteista, 2) tietämättömyys rakennetaan odotuksenmukaiseksi toiminnaksi, 3) ohjaajat ovat tilanteissa myös vertaiskeskustelijoina ja oppijoina, mikä tukee osallistujien ammatillista identiteettiä sekä 4) sanojen merkitysneuvotteluja rakennetaan yhteistyössä. Johtopäätöksenä esitämme, että työyhteisön järjestämät kielityöpajat voisivat olla yksi ratkaisu suomea toisena kielenä puhuvien hoitajien kielitaitopulmiin.