"Ollaan vielä alussa, mutta yritetään" ‒ työntekijöiden näkemyksiä sote-palveluiden saavutettavuudesta Suomeen muuttaneille
DOI:
https://doi.org/10.37455/tt.142954Avainsanat:
saavutettavuus, sosiaalipalvelut, terveyspalvelut, työntekijät, maahanmuuttajatAbstrakti
Suomalaisen yhteiskunnan monimuotoisuuden kasvaessa myös sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työ on muuttumassa ja tarve huomioida monikielisyys ja palvelujen käyttäjien moninaiset taustat on entistä suurempi. Tarkastelemme artikkelissamme sosiaali- ja terveyspalveluiden (sote) työntekijöiden käsityksiä palvelujen saavutettavuudesta Suomeen muuttaneille asiakkaille. Verkkokyselyyn perustuva aineisto koostuu 172 osallistujan vastauksista. Vastaajat arvioivat oman työpaikkansa asenneilmapiiriä suhteellisen myönteisesti. Samalla he kuitenkin näkivät työpaikan käytännöissä runsaasti kehittämistarpeita palvelujen ja saavutettavuuden parantamiseksi. Aineiston analyysissä hyödynnämme soveltaen Vanjusovin (2022) jäsennystä päihdepalvelujen saavutettavuuden ulottuvuuksista. Vastaajien tunnistamissa palveluja ja asiantuntijatyötä koskevissa kehittämistarpeissa painottuivat vahvasti a) institutionaalinen saavutettavuus eli palvelujärjestelmän ja organisaatioiden resurssit, kuten aika, raha ja henkilöstön määrä ja osaaminen, sekä b) informatiivinen saavutettavuus, kuten monikieliseen viestintään liittyvät asiat. Keskeisiä olivat myös asenteet, jotka kytkeytyvät molempiin saavutettavuuden muotoihin. Institutionaaliseen saavutettavuuteen liittyvät haasteet korostuivat sosiaalialan henkilöstön vastauksissa, kun taas terveysalan edustajat kiinnittivät enemmän huomiotaan informatiivisen saavutettavuuden haasteisiin. Tunnistettujen kehittämistarpeiden kirjo oli suuri. Myös vastaajien käsitykset siitä, mille taholle vastuu kehittämisestä kuuluu, vaihtelivat.
Julkaistu
Numero
Osasto
Lisenssi
Copyright (c) 2024 Työelämän tutkimus

Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.
Tekijänoikeudet julkaistavaksi hyväksyttyyn tekstiin siirtyvät kansainvälisen tekijänoikeuskäytännön mukaisesti Työelämän tutkimus -lehdelle.
Käsikirjoitus julkaistaan sähköisessä muodossa journal.fi-alustalla. Koko sisältö on heti julkaisemisen jälkeen kokonaan avointa. Julkaistuja artikkeleita ja muita tekstejä voi vapaasti käyttää opetuksessa ja muihin ei-kaupallisiin tarkoituksiin siten, että lähteenä mainitaan tekijä, tekstin otsikko ja lehden numero eikä sisältöä muuteta millään tavalla (CC BY-NC-ND -lisenssi).