Valmistautuminen työelämään siirtää lasten hankintaa opiskeluun, talouteen ja asumiseen liittyvien haasteiden kautta
Abstrakti
Vuonna 2020 Suomi kuuluu niiden vanhusvaltioiden ryhmään, joissa viidennes väestöstä on yli 65-vuotiaita. Syynä ikärakenteen rajuun muutokseen on alhainen syntyvyys, joka on vuodesta 1969 lähtien alittanut väestön uusiutumisrajan. Väestön ikääntymisen seurauksena talouteen syntyy kroonisia ongelmia, jotka syvenevät ikärakenteen vääristymän edetessä. Merkittävistä vaikutuksista huolimatta alhaisen syntyvyyden syyt ovat melko huonosti tunnettuja. Tässä artikkelissa alhaisen syntyvyyden syitä pyritään avaamaan tarkastelemalla sitä, miksi toteutunut lapsiluku jää yleisesti alhaisemmaksi kuin ihanteellinen lapsiluku. Tutkimuksen aineisto on kerätty keväällä 2015 puhelinhaastatteluilla, joihin osallistui 1200 vastaajaa. Menetelmällisesti artikkeli pohjautuu regressiomallinnukseen. Artikkelin tulokset nostavat alhaisen syntyvyyden keskeiseksi syyksi perheellistymisessä havaitun siirtymän: työelämään valmistautuminen opiskelemalla ja varhaisaikuisuuteen liittyvien taloudellisten ja sosiaalisten asemien tavoittelu siirtää ja estää lasten hankintaa. Tulosta tulkitaan suomalaisen perhepolitiikan pystymättömyydellä mukautua opiskelu- ja työelämän muutoksiin. Perheellistymisen siirtymässä suomalaisten perhekeskeisyys väistyy opiskeluun, talouteen ja asumiseen liittyvien haasteiden edessä.
