Teema: kriittinen lukutaito eriarvoistuvassa digitaalisessa yhteiskunnassa
PÄÄKIRJOITUKSESSA teemanumeron päätoimittajat Severi Hämäri ja Piia Silvennoinen pohtivat aikuiskasvatuksen antia kriittiseen lukutaitoon eriarvoistuvassa digitaalisessa yhteiskunnassa.
”Luottamus on teemanumeron läpi kulkeva punainen lanka. Kansalaisen on vaikea tuntea luottamusta, ellei hän kykene toimimaan yhteiskunnassa erilaisten digikuilujen ja vajavaisten digi- sekä media- ja informaatiolukutaitojensa vuoksi. Vääjäämätön digitalisoituminen, niin ylhäältä johdettuna kuin orgaanisesti kehkeytyvänä, synnyttää uudenlaisia yhteiskunnallisia jakolinjoja.”
TIEDEARTIKKELEISSA
Saija Salonen ja Sirkku Kotilainen tarkastelevat tutkimuseettisiä vaatimuksia kanssatutkimuksessa, jonka ytimessä on haavoittuvassa asemassa olevien nuorten aikuisten tukeminen tekoälylukutaitoihin: ”Tutkimusetiikka on syytä ymmärtää prosessina, jonka tarkistuspisteissä tekoälyn haasteista keskustellaan ja tarvittaessa tutkimuksen käytänteitä muutetaan. Mediakasvatuksessa eettiset huomiot on kohdistettava tutkimuseettisten ohjeiden lisäksi lakeihin ja säännöksiin.”
Minna Horowitz ja Janne Matikainen tutkivat media- ja informaatiolukutaitoja kansallisen kestävyyden näkökulmasta: ”Vastustuskyky erilaisia informaatiohäiriöitä, kuten valheellista viestintää, kohtaan on laaja ilmiö, johon kytkeytyy olennaisena luottamuksen kokemus. Resilientissä yhteiskunnassa on luottamusta mediaan, koko yhteiskuntaan ja toisiimme.”
Liisa Mattila, Aino Alaverdyan ja Arja Pakkala pureutuvat pitkäaikaistyöttömien digitaaliseen minäpystyvyyteen kuntouttavassa työtoiminnassa: ”Harjoittelun ja tuen avulla vahvistuneet taidot auttoivat heitä näkemään digitaalisuuden itsenäisyyttä lisäävänä, myönteisenä arjen resurssina. Keskinäisen tuen ja tulevaisuudenuskon jakamisena ilmenevä kollektiivinen minäpystyvyys mahdollistui ryhmämuotoisessa digivalmennuksessa.”
NÄKÖKULMISSA KÄYTÄNTÖÖN
Virpi Lund, Tuula Närvä, Hanna Rantala ja Nina Ziessler tarkastelevat digituen yhteisöpajoissa toteutettua prosessia, jossa kehitettiin digituen tunnistettavuutta ja löydettävyyttä lisäävä digituen symboli. Näin tuetaan digiosallisuutta.
Mari Maasilta, Sirkku Kotilainen ja Kirsti Lempiäinen esittävät, että faktantarkistuksen opetuksen tulee perustua ymmärrykseen median toimintalogiikasta sekä median, talouden ja politiikan yhteen kietoutumisesta. Asia ilmenee eurooppalaisessa Fact Checking -hankkeessa tehdyistä kyselyistä, jotka suunnattiin media-alan ammattilaisille ja korkeakouluissa faktantarkistusta opettaville.
Jussi Örn pureutuu plagiointiin korkeakouluopiskelijoiden harjoitus- ja opinnäytetöissä. Ongelmaan tulee etsiä ratkaisuja kokonaisvaltaisten tekstitaitojen oppimisen näkökulmasta.
TUTKIJA LIIKKEESSÄ esittelee aikuiskasvatuksen filosofiasta väitelleen Johanna Kallion, joka työskentelee Päivölän kansanopiston kasvatustieteen linjanjohtajana ja tutkii ekologista itsekasvatusta.
KIRJA-ARVIOISSA pohditaan suurta valhetta vammaisuudesta, analysoidaan esseitä hankalasta eläimestä nimeltä ihminen, vinkataan luovasta kirjoittamisesta tutkijoille sekä arvokkuudesta ja merkityksellisyydestä hyvän elämän perustana.
Sometunnisteet: #aikuiskasvatus #arkisivistys
Aikuiskasvatus on vertaisarvioitu tiedelehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Se on luettavissa välittömästi ja maksutta numeron ilmestyttyä. Näin lehti linjaa avoimesta julkaisemisesta.
Kirjoittajaohjeissa avataan julkaisuprosessi ja vertaisarvioinnin käytänteet sekä ohjeistetaan lähteiden käytöstä ja kielenhuollosta.
Tutustu Kansanvalistusseuran tietosuojaselosteeseen. Tilaamalla sivistyksen uutiskirjeen pysyt ajan tasalla Aikuiskasvatuksen kuulumisista.
