Näennäinen normi vai elettyä demokratiaa?

Varhaiskasvatusikäisten lasten osallisuus kasvatusalan opiskelijoiden ja ammattilaisten puheessa

Kirjoittajat

• Eija Sevon Jyväskylän yliopisto
• Marleena Mustola Jyväskylän yliopisto
• Merja Hautakangas Jyväskylän yliopisto
• Paula Hautala Jyväskylän yliopisto
• Minna Ranta Jyväskylän yliopisto
• Eija Salonen Helsingin yliopisto
• Maarit Alasuutari Jyväskylän yliopisto

DOI: https://doi.org/10.33350/ka.107996

Avainsanat:

demokratia, diskurssianalyysi, lapsen oikeuksien sopimus, osallisuus, varhaiskasvatus

Abstrakti

Lasten osallisuus on yksi tämän hetken ajankohtaisista keskusteluista suomalaisessa
varhaiskasvatuksessa ja laajemminkin yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa tarkastelemme lasten oikeuksiin ja osallisuuteen keskittyneeseen koulutuskokonaisuuteen osallistuneiden opiskelijoiden puhetapoja lasten osallisuudesta ja yhdenvertaisuudesta. Aineisto muodostuu opiskelijoiden yksilöhaastatteluista ja ryhmäkeskusteluista (n = 31). Kysymme, millaisia puhetapoja lasten osallisuudesta on tunnistettavissa opiskelijoiden haastattelu- ja ryhmäkeskustelupuheesta. Erotimme diskurssianalyysin avulla neljä puhetapaa: osallisuus normina, rajattu ja näennäinen osallisuus, eletty osallisuus ihanteena sekä pakeneva osallisuus. Tulostemme perusteella lasten osallisuus esitettiin sekä tavoittamattomana normina, aikuisen rajaamana ja määrittämänä, että ihanteena lasten eletystä kansalaisuudesta. Osallisuuspuhetavoissa lasten yhdenvertaista osallisuutta ja demokratiaa korostavan pedagogiikan ja yhteiskunnallisen keskustelun perustan muodostivat YK:n lapsen oikeuksien sopimus, eletty, arkeen kiinnittyvä osallisuus sekä lasten aseman ja eriarvoistavien mekanismien tiedostaminen.