Tyttöjen tila lastentarhoissa ja päiväkodeissa 1940–80-luvuilla
Avainsanat:
muistot, lastentarha, päiväkoti, tyttöys, tilaAbstrakti
Artikkelissa käsitellään tyttöyttä ja sen rakentumista lastentarhoissa ja päiväkodeissa tilallisuuden näkökulmasta 1940–80-luvuilla. Tilallisuutta tarkastellaan Sojan kolmannen tilan käsitettä hyödyntäen. Tilallisuuden rinnalla aineistoa luetaan sukupuolen ja tyttötutkimuksen teoretisointien näkökulmista. Tutkimuksessa kysymme: Miten tytöt asetettiin ja miten he asettautuivat lastentarhan ja päiväkodin tilaan 1940–80-luvuilla? Millaisen materiaalisen tilan lastentarha ja päiväkoti tarjosivat tytöille? Aineistona käytetään Ebeneser-säätiön ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuonna 2011–2012 keräämää kirjoitettua muistitietoaineistoa, naisten kirjoittamia muistoja tyttöydestä lastentarhassa ja päiväkodissa 1940–80-luvuilla. Muistitietoaineisto kontekstoidaan aikalaiskeskusteluun käyttämällä virallisia asiakirjoja, jotka edustavat lastentarhojen tilallisiin kysymyksiin liittyneitä arvoja ja ohjeita. Valokuvilla syvennetään muistitietoaineiston sisältöjä. Aineiston analyysissa sovelletaan kerronnallisuutta ja aineistolähtöistä dialogista tematisointia. Tutkimus osoittaa, että puolipäivätoimintaan keskittynyt lastentarhatila näyttäytyy tytöille ominaisena sukupuolittuneen toiminnan tilana, kuten rauhallisena työskentelytilana pöydän ääressä tai salissa tytöille suunnattujen leikkiroolien toteutumispaikkana. Myöhemmin tilojen lisääntyessä myös tyttöjen toimintaympäristö ja roolit laajenivat. Tytöt myös itse rikkoivat näitä perinteisiä rajoja, ja ulkona oli mahdollista rakentaa tyttöyden tilaa sisätiloja laajemmaksi.
Viittaaminen
Copyright (c) 2024 Kasvatus & Aika
Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.