Japanilaiset budolajit kansalaisuuteen kasvattajina. Tarkastelussa itäsuomalaiset budoseurat

Kirjoittajat

• Mika Levy Itä-Suomen yliopisto

Abstrakti

Liikunnan ja urheilun painoarvo suomalaisten kansalaisuuteen kasvattamisessa on perinteisesti ollut huomattava. Hiihdosta, ammunnasta ja pesäpallosta kansalaiskasvatusta ammentaneen kansan saataville tuli 1900-luvun puolivälistä lähtien japanilaisperäisiä budolajeja, joiden mukana maahamme saapui tukku omintakeisia arvoja, tapoja ja toimintamalleja. Tässä artikkelissa kansalaiskasvatusta tarkastellaan kolmen japanilaislajin; aikidon, judon ja karaten juniorityöstä käsin. Tutkimusaineistona on lasten ja nuorten budovalmentajille kohdistetut kyselyt, joissa on mukana 14 valmentajaa kuudesta itäsuomalaisesta seurasta. Artikkelissa tuodaan esiin budoseurojen rooli nuorten kansalaisuuteen kasvattajina sekä yhteiskuntaan sosiaalistajina. Nuorten budoharjoittelussa noudatettavat tarkat pelisäännöt kulkevat käsi kädessä yleisempien yhteiskunnallisten normien kanssa. Tästä esimerkkejä ovat ryhmässä toimimiseen oppiminen, itsehillinnän kehittäminen ja toisten kunnioittaminen. Fyysisten harjoitteiden ohella budolajien opetussuunnitelmiin sisältyy itämaisesta filosofiasta kumpuava psyykkisen kehityksen ulottuvuus, joka monipuolistaa ja rikastuttaa lajien merkitystä kansalaisuuteen kasvattamisessa.