Sisällissota 1918 ja ammattikoulu

Kirjoittajat

• Jari Laukia Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu. School of Vocational Teacher Education.

DOI: https://doi.org/10.33350/ka.74591

Avainsanat:

Ammattikoulu, yksityisteollisuuden ammattikoulu, Sisällissota

Abstrakti

Ensimmäiset modernit ammattikoulut perustettiin Suomeen 1800–1900-lukujen taitteessa. Päiväkouluina toimivat ammattikoulut oli tarkoitettu kaupunkien työläistaustaisille nuorille, jotka olivat käyneet kansakoulun, mutta jotka eivät vielä olleet työelämässä. Katsauksessa haen vastausta kysymyksen, mitä vaikutuksia sisällissodalla oli ammattikoulujen opetukseen ja kasvatustehtävään 1920–1930-luvuilla. Lähteinä käytän aikakauden komiteamietintöjä, aikalaiskirjoituksia ja tutkimuskirjallisuutta. Suomen sisällissodan taistelut koskettivat erityisesti kaupunkeja, joissa oli ammattikoulu; Tampere, Helsinki, Pori, Viipuri. Sodan seurauksena koulujen toiminta oli osittain keskeytyksessä ja opiskelijamäärät vähenivät. Sodan jälkeen toiminta jatkui nopeasti ja opiskelijamäärät kasvoivat. Virallisissa ohjeissa sisällissodan tapahtumia neuvottiin lähestymään ammattikoulun opetuksessa neutraalisti. Koulutuksen tavoitteena oli ajatus kouluttaa opiskelijoista itsestään ja perheestään huolehtimaan kykeneviä työläiskansalaisia.  Yksityisteollisuuden ammattikouluissa kasvatuksen poliittiset tavoitteet näkyivät selkeästi. Tavoitteena oli kasvattaa poliittisesti luotettavia ammattitaitoisia työntekijöitä teollisuuden avaintehtäviin, jotta tuotantolaitosten toiminta pystyttiin pitämään yllä myös työtaisteluiden aikana. 1930-luvun lopulle tultaessa poliittisen kasvatuksen painotus väheni. Yhteiskunnan poliittinen kuohunta väheni, ja kunnat alkoivat jälleen perustaa ammattikouluja valmisteilla olevan uuden lainsäädännön vahvistaman julkisen rahoituksen turvin.