Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy lähettääksesi käsikirjoituksen.

Käsikirjoituksen lähettämisen tarkistuslista

Kirjoittajien tulee varmistaa, että heidän käsikirjoituksensa noudattaa kaikkia seuraavia kohtia. Jos näitä ohjeita ei noudateta, käsikirjoitus palautetaan kirjoittajalle.
  • Tätä käsikirjoitusta ei ole aiemmin julkaistu, eikä sitä ole lähetetty toiseen julkaisuun (tai asiasta on annettu selvitys Kommentteja toimittajalle -kohdassa).
  • Käsikirjoitustiedosto on OpenOffice-, Microsoft Word- tai RTF-asiakirjan tiedostomuodossa.
  • Nettilähteiden URL-osoitteet on annettu, mikäli ne ovat saatavilla.
  • Kaikki kuvat, kuviot ja taulukot on sijoitettu ensisijaisesti sopiviin kohtiin tekstin lomaan, ei tekstin loppuun.
  • Teksti noudattaa kirjoittajan ohjeissa määriteltyjä stilistisiä ja bibliografisia vaatimuksia.

Kirjoittajan ohjeet

 

Tervetuloa mukaan tekemään vuosittain julkaistavaa Sosiaalipedagogista aikakauskirjaa! Toivomme, että tutustut näihin ohjeisiin huolellisesti ja noudatat niitä kirjoitustyössäsi – siten helpotat niin tekstin arvioijien kuin toimitussihteerin työtä.

Sosiaalipedagogisessa aikakauskirjassa julkaistaan sosiaalipedagogiikan teoriaa ja tutkimusta käsitteleviä artikkeleita, sosiaalipedagogisia käytäntöjä käsitteleviä katsauksia sekä sosiaalipedagogisesti kiinnostavia kirja-arviointeja suomen, ruotsin ja englannin kielillä. Sosiaalipedagogista aikakauskirjaa on julkaistu vuodesta 2000 lähtien, ja julkaisun artikkelit ovat olleet vertaisarvioituja vuodesta 2012. 

Artikkelit (pituus enintään 5000 sanaa) ovat teoreettiseen analyysiin tai tieteelliseen teoriaan ja sitä tukevaan empiiriseen tutkimukseen perustuvia kirjoituksia. Katsaukset (pituus enintään 2500 sanaa) ovat käytännön työhön ja toimintaan liittyviä, artikkeleja vapaamuotoisempia selosteita. Kirja-arviot (pituus enintään 1500 sanaa) tarkastelevat sosiaalipedagogista ja lähialojen ajankohtaista kirjallisuutta. Puheenvuorot (pituus enintään 1500 sanaa) voivat olla kantaa-ottavia kirjoituksia tai jossain tilaisuudessa pidettyjä puheenvuoroja kuten lektioita. Sosiaalipedagogisen aikakauskirjan toimituskunta arvioi katsaukset ja kirja-arviot ja antaa niistä palautteen. Artikkelit käyvät läpi sokkoperusteisen vertaisarvioinnin.

Käsikirjoituksen lataaminen järjestelmään

Käsikirjoitus ladataan journal.fi-järjestelmään tavuttamattomana word- tai rtf-tiedostona. Pdf-muotoisena käsikirjoitusta ei oteta vastaan, sillä se vaikeuttaa toimituksellista työskentelyä. Varsinaisessa käsikirjoituksessa ei saa olla nimi- ja yhteystietoja. Käsikirjoituksen lisäksi järjestelmään syötetään pyydetyt tiedot, mukaanlukien suomen- ja englanninkielinen abstrakti, sekä ladataan tiedosto, jossa kerrotaan: 

  • käsikirjoituksen otsikko
  • kirjoittaja tai kirjoittajat
  • oppiarvo ja ammattinimike (tieto tulee näkyviin kirjoittajatietoihin)
  • työpaikka tai muu taustayhteisö (tieto tulee näkyviin kirjoittajatietoihin)
  • sähköpostiosoite (tieto tulee näkyviin kirjoittajatietoihin)
  • puhelinnumero (tieto ei tule näkyviin kirjoittajatietoihin)

Tiivistelmä

Käsikirjoituksen alkuun liitetään korkeintaan 150 sanan mittainen tiivistelmä/abstract suomeksi ja englanniksi sekä 3–5 avainsanaa/key words molemmilla kielillä. Englanninkielisessä abstraktissa tulee olla myös käsikirjoituksen otsikko englanniksi. Tiivistelmien ja asiasanojen jälkeen varsinainen teksti aloitetaan johdantoluvulla, joka suositellaan otsikoimaan yksinkertaisesti: Johdanto. Tiivistelmää ja asiasanoja ei liitetä kirja-arvioihin tai puheenvuoroihin.

Artikkelien anonymisointi (ei koske katsauksia, kirja-arviointeja tai puheenvuoroja)

Artikkelikäsikirjoituksen alkuun ei merkitä kirjoittajan/-jien nimeä. Käsikirjoituksesta, mukaan lukien lähdeluettelo, poistetaan kaikki kirjoittajan/-jien henkilöllisyydestä kertovat tekstikohdat ja lähdeviitteet tunnistamisen ehkäisemiseksi tekstiä arvioitaessa. Poistettujen viittausten paikka merkitään tekstiin, ja viittaukset palautetaan muokattaessa tekstiä julkaisukuntoon.

Muotoilut

Teksteissä käytetään Times New Roman -kirjasinta, kirjasimen koko on 12 ja riviväli on 1,5. Tekstissä ei käytetä tavutusta tai tavutusvihjeitä.

Kappalemerkki (enter) tulee vain kappaleen ja otsikon jälkeen. Kappaleita ei eroteta toisistaan ylimääräisellä tyhjällä rivillä, koska se hankaloittaa taittoa. Kappaleiden erottamiseksi riittää siis yksi enter-lyönti kappaleen lopussa.

Otsikot kirjoitetaan omalle rivilleen ja niitä ennen tulee yksi tyhjä rivi. Tekstissä käytetään tekstin nimen lisäksi enintään kahta otsikkotasoa. Ne merkitään leipätekstistä erottuviksi lihavoinnilla ja otsikkotasojen keskinäinen hierarkia kirjasinkoolla seuraavasti:

                      pääotsikot: Johdanto (kirjasimen koko 14)

alaotsikot: Aineisto ja analyysi (kirjasimen koko 12)

Taulukoiden ja kuvioiden käyttöä pyritään välttämään. Niitä käytetään vain, jos niistä on selvää hyötyä tekstin ymmärrettävyyden parantamisessa. Mahdollisten taulukoiden ja kuvioiden tulee olla selkeitä, ja niitä saa olla käsikirjoituksessa korkeintaan 2–3 kappaletta. Ne sijoitetaan omalle paikalleen tekstiin ja numeroidaan juoksevin numeroin. Jokaisella kuviolla ja taulukolla tulee olla nimi. Taulukon nimi sijoitetaan taulukon yläpuolelle, kuvion nimi alapuolelle. Nimen loppuun ei laiteta pistettä. 

Mukana oleviin taulukoihin ja kuvioihin täytyy löytyä viittaukset tekstistä (esim. ks. taulukko 1). Taulukoiden ja kuvioiden tulee olla mustavalkoisia tai harmaasävyisiä.

HUOM! Tekstissä ei käytetä ala- tai loppuviitteitä.

Lähteiden merkitseminen

Lähdeviitteet tekstissä

Tekstin lähdeviitteissä käytetään nimi-vuosi -järjestelmää. Sivunumerointia käytetään, kun viittaus on suora lainaus tai muu sen kaltainen tieto, joka on mahdollista paikantaa viitattavan teoksen tietylle sivulle. Teoksiin viitataan aina kokonaisella viittauksella eli ei käytetä muotoja emt. (edellä mainittu teos) tai mt. (mainittu teos).

Viittaukset merkitään tekstiin seuraavasti:

(Hämäläinen 2007), (Halstead & Pike 2006), (Dunkerley ym. 2002), (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004).

Jos kirjoittajia on kolmesta viiteen, ilmoitetaan ensimmäistä kertaa mainittaessa kaikkien nimet. Myöhemmin riittää, kun mainitaan ensimmäisen kirjoittajan nimi ja ym. (Romans ym. 2003). Jos kirjoittajia on kuusi tai sitä useampia, jo ensimmäisellä kerralla mainittaessa käytetään ensimmäisen kirjoittajan nimeä ja ym.  

Viittauksessa olevat useiden tekijöiden lähdetiedot laitetaan aakkosjärjestykseen ja erotetaan toisistaan puolipisteellä.

(Hämäläinen & Kurki 1997; Kurki 2000)

Pisteen paikka määrittyy vakiintuneiden lähdeviittaussääntöjen mukaisesti. Mikäli viittaus koskee vain yhtä lausetta, piste sijoitetaan lauseen loppuun, jälkimmäisen sulkumerkin ulkopuolelle. Mikäli viittaus koskee useampaa lausetta, pisteet sijoitetaan viimeisen lauseen loppuun ja jälkimmäisen sulkumerkin sisäpuolelle.

Xxxxxx xxxx xxxxxxx xxxx (Trilla 1997).

Xxxxxxxx xxxx xxxxxx xxxx. Xxxxx xxxx xxxxxx xxx. (Trilla 1997.)

Yli kolmen rivin mittaiset suorat tekstilainaukset erotetaan leipätekstistä sisennyksellä. Tällöin ei käytetä lainausmerkkejä, ei myöskään kursiivia. Lähdeviite merkitään lainauksen loppuun. Mikäli tekstilainauksessa käytetään kursiivia, lähdeviitteeseen tulee merkitä onko kursivointi alkuperäisessä tekstissä vai kirjoittajan (nimikirjaimet) oma lisäys (kursivointi alkuperäisessä TAI kursivointi KP).

This mission of the university requires freedom of teaching and learning, which means that while the Humboldtian university is of the state, in that the state both needs to secure its material conditions and its independence, it is not an institution for the state. (Biesta 2011, 39–40, kursivointi alkuperäisessä.)

Yli kolmen rivin aineistolainaukset erotetaan samoin leipätekstistä. Ne kursivoidaan ja haastattelu- tms. tunniste merkitään niiden loppuun (esim. H15, nainen 25 v.)

Kun me eletään tätä todellisuutta täällä, kun ollaan niiden ylempien ihmisten murskaamina, niiden poljettavina, ni ei, en voi avata mun suuta ja sanoo, et oon ylpee siitä, et oon brasilialainen. (…) tääl on vielä vallalla diktatuuri, tää on orjuutta, demokraattisempaa orjuutta joo, mut orjuutta silti. (Pedro, N(K)/2008.)

Lähdeluettelo

Lähdeluettelo otsikoidaan Lähteet-sanalla. Lähteet järjestetään aakkosjärjestykseen. Kirjoittajan etunimestä merkitään vain nimen alkukirjain tai -kirjaimet. Lähteet merkitään seuraavien esimerkkien mukaisesti:

Kirja, jolla on yksi kirjoittaja:

Madsen, B. 1996. Socialpædagogik og samfundsforvandling. En grundbok. København: Munksgaard.

Kirja, jolla on kaksi kirjoittajaa (huom! kirjoittajat erotetaan &-merkillä):

Halstead, M. J. & Pike, M. A. 2006. Citizenship and Moral Education. Values in Action. London, New York: Routledge.

Kirja, jolla on useita kirjoittajia (huom! kirjoittajat erotetaan toisistaan pilkulla, vain kahden viimeisen välissä on &-merkki):

Dunkerley, D., Hodgson, L., Konopacki, S., Spybey, T. & Thompson, A. 2002. Changing Europe. Identities, Nations and Citizens. London, New York: Routledge.

Artikkeli toimitetussa teoksessa (huom! teoksen tiedoissa toimittajien etunimien alkukirjaimet ovat ennen sukunimiä, muista artikkelin sivunumerot):

Hämäläinen, J. 2007. Nuorisokasvatuksen teoria sosiaalipedagogisessa kehyksessä. Teoksessa E. Nivala & M. Saastamoinen (toim.) Nuorisokasvatuksen teoria – perusteita ja puheenvuoroja. Helsinki: Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto, 169–200.

Artikkeli tieteellisessä lehdessä (huom! merkitse lehdestä seuraavat tiedot: lehden nimi vuosikerta (numero), sivut):

Kurki, L. 1998. Sosiaalipedagogiikka nuorisotyön kodiksi? Janus 6 (4), 430–446.

Lähde, jolla ei ole ilmoitettua kirjoittajaa: käytetään kirjoituksen nimeä JA kerrotaan tarvittaessa nettilähde

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. Saatavissa http://www.oph.fi/info/ops/ (haettu 29.1.2004).

Nettilähteissä on mainittava sekä nettiosoite että milloin lähde on luettu tai haettu netistä

Hämäläinen, J. 2012. Social pedagogical eyes in the midst of diverse understandings, conceptualisations and activities. International Journal of Social Pedagogy 1 (1), 3‒16. Saatavissa http://www.internationaljournalofsocialpedagogy.com (haettu 1.6.2015).

Muita ohjeita ja muistettavaa

  1. Kirjoittajat huomioivat tekstissään annetut kirjoitusohjeet ja noudattavat sovittua aikataulua.
  2. Edellä kuvattuja lähdeviittaus- ja lähdeluettelo-ohjeita tulee ehdottomasti noudattaa sekä artikkeleissa että katsausteksteissä ja kirja-arvioinneissa – toisaalla opitut ja mahdollisesti toisenlaiset lähdeviittaustekniikat eivät tässä yhteydessä kelpaa.
  3. Tekstiä laatiessa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota
  • tekstin johdonmukaisuuteen ja luotettavuuteen sekä käsitteiden selkeyteen
  • tekstin luettavuuteen (asiasuomen käyttö)
  • kielenhuoltoon sekä lyhenteiden ja erilaisten merkkien käyttöön, esimerkiksi:
    • Raja-arvoviiva (”pitkä tavuviiva”) sivunumeroiden ja muiden raja-arvojen väliin (23–25, kesä–heinäkuussa)
    • Lainausmerkkien käyttö: suomenkielisessä tekstissä käytetään kaksinkertaisia lainausmerkkejä (”xx”). Yksinkertaisia lainausmerkkejä (’xx’) käytetään ainoastaan lainausmerkeillä rajatun tekstikatkelman sisällä, siis jos lainaus sisältää lainauksen.
    • Vinoviivaa (joko/tai) ei suositella tieteelliseen tekstiin
    • Prosenttimerkki kirjoitetaan leipätekstissä kirjaimin: 23 prosenttia

 

Lisää tietoa lähteistä ja muita ohjeita voi katsoa esimerkiksi teoksesta Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2013. Tutki ja kirjoita. 15.–17. painos. Helsinki: Tammi.

Tulee kuitenkin muistaa, että jokaisella tieteellisellä lehdellä on omat yksityiskohtaiset ohjeensa lähdeviitteiden merkitsemisestä ja lähdeluettelon laatimisesta ja niitä tulee noudattaa.

 

Ohjeistus päivitetty 27.1.2016.

Artikkelit

Artikkelit (pituus enintään 5000 sanaa) ovat teoreettiseen analyysiin tai tieteelliseen teoriaan ja sitä tukevaan empiiriseen tutkimukseen perustuvia kirjoituksia. Artikkelit käyvät läpi sokkoperusteisen vertaisarvioinnin.

Katsaukset

Katsaukset (pituus enintään 2500 sanaa) ovat käytännön työhön ja toimintaan liittyviä, artikkeleita vapaamuotoisempia kirjoituksia.

Kirja-arviot

 Kirja-arviot (pituus enintään 1500 sanaa) tarkastelevat sosiaalipedagogista ja lähialojen ajankohtaista kirjallisuutta.

Puheenvuorot

Puheenvuorot ovat eri tilaisuuksissa pidettyjä sosiaalipedagogisesti kiinnostavia esityksiä, esimerkiksi lektioita.

Tietosuojaseloste

Tämän julkaisun sivustolle syötettyjä nimiä ja sähköpostiosoitteita käytetään yksinomaan tämän julkaisun tarkoituksiin, eikä niitä luovuteta mihinkään muuhun tarkoitukseen tai muille osapuolille.

Lue Journal.fi-palvelua koskeva tietosuojaseloste.
Julkaisu toimii palvelun yhteisrekisterinpitäjänä yhdessä Tieteellisten seuran valtuuskunnan kanssa tietosuojaselosteen kuvaamalla tavalla.