Tekstikategoriakohtaiset ohjeet

 

Tutustu näihin tekstikategoriakohtaisiin sekä yleisiin ohjeisiin huolellisesti ja noudata niitä kirjoitustyössäsi. Ohjeiden noudattaminen on arviointiprosessiin pääsemisen ja julkaisemisen ehtona. Tutustu myös lehden julkaisuprosessiin. Se auttaa hahmottamaan, millaisia vaiheita käsikirjoitus käy läpi ennen julkaisuaan. 

 

Artikkeli

Artikkeli on teoreettiseen analyysiin tai empiiriseen tutkimukseen perustuva tieteellinen kirjoitus. Artikkeli käy läpi anonyymin vertaisarvioinnin. Artikkelin enimmäispituus on 8000 sanaa, mikä pitää sisällään tiivistelmän ja asiasanat suomeksi ja englanniksi sekä lähdeluettelon. Lehdessä on mahdollista julkaista toimituskunnan harkinnan mukaan yksi tai kaksi pidempää tekstiä (enintään 10000 sanaa), jos tutkimusote ja aiheen käsittelytapa perustelevat laveamman pituuden. Jos julkaisuun ehdotetaan tekstiä, joka ylittää 8000 sanan rajan, tekstin pidemmän mitan tarve tulee erikseen huolellisesti perustella. Yli 10000 sanan mittaisia tekstejä ei oteta arvioitaviksi. 

Artikkelilta edellytetään seuraavaa: 

• Raportoi teoreettisesti tai empiirisesti tutkimuksesta, jonka aihepiiri kuuluu sosiaalipedagogiikan alaan. Yhteys sosiaalipedagogiseen keskusteluun näkyy tekstissä joko eksplisiittisesti todettuna tai viittauksina alalle relevanttiin kirjallisuuteen, joka käsittelee samaa aihetta, käyttää samoja käsitteitä tms.
• Kontekstoi tutkimuksen lähtökohtia ja osoittaa sen merkityksen sosiaalipedagogiikan alalle.
• Esittää selkeästi tutkimuskysymyksen/-t, johon tutkimus pyrkii vastaamaan.
• Esittelee tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen määrittelemällä keskeiset käsitteet.
• Kuvaa tutkimuksen aineiston tuottamisen menetelmät, aineiston ja analyysimenetelmät (empiirinen tutkimus) TAI luo tutkimuksen aiheesta selkeän käsitteellisen mallin aiemman tutkimuskirjallisuuden valossa (teoreettinen tutkimus). Kun artikkeli pohjautuu empiiriseen tutkimukseen, tulee tutkimuksen menetelmävalinnat perustella ja tutkimuksen toteutus sekä aineiston luonne ja määrä kuvata erityisen huolellisesti. Aineiston analyysimenetelmä(t) tulee samoin perustella ja analyysin kulku kuvata mahdollisimman tarkasti. 
• Esittää asianmukaiset perustelut päätelmille.
• On tutkimuseettisesti moitteeton.
• Raportointitapa on rakenteellisesti ja kielellisesti lukijaystävällinen.
• Tekstissä on noudatettu tekstin muotoilua ja lähteiden merkitsemistä koskevaa ohjeistustai.

Anonymisointi: Artikkelikäsikirjoitukseen ei merkitä kirjoittajan/-jien nimeä. Käsikirjoituksesta, mukaan lukien lähdeluettelo, poistetaan kaikki kirjoittajan/-jien henkilöllisyydestä kertovat tekstikohdat ja lähdeviitteet tunnistamisen ehkäisemiseksi tekstiä arvioitaessa. Poistettujen viittausten paikka merkitään tekstiin, ja viittaukset palautetaan muokattaessa tekstiä julkaisukuntoon. Myös tiedoston metatiedoista tulee poistaa kirjoittajan tunnistetiedot. 

Artikkelikäsikirjoituksen alkuun liitetään korkeintaan 150 sanan mittainen tiivistelmä/abstract suomeksi ja englanniksi sekä 3–5 avainsanaa/key words molemmilla kielillä. Tiivistelmä tulee olla jo arviointiin lähetettävässä tekstissä ja se liitetään myös käsikirjoitustiedostoon, ei vain järjestelmän metatietoihin. Englanninkielisessä abstraktissa tulee olla myös käsikirjoituksen otsikko englanniksi. 

Tiivistelmien ja asiasanojen jälkeen varsinainen teksti aloitetaan johdantoluvulla, joka suositellaan otsikoimaan yksinkertaisesti: Johdanto. 

Pyydämme huomioimaan, että tutkimusetiikan näkökulmasta tekijällä/kirjoittajalla tarkoitetaan henkilöä, joka on osallistunut artikkelin tekoon niin merkittävällä panoksella, että hänet tulee mainita julkaisun tekijä- tai kirjoittajaluettelossa ja että hänen panoksensa on tarpeen vaatiessa yksilöitävissä. Mikäli julkaisua varten tehty työ ei ole laadultaan sellaista, että henkilö on perusteltua mainita kirjoittajaluettelossa, voidaan hänen panoksensa kuvailla kiitoksissa. (Lisätietoja: https://tenk.fi/sites/tenk.fi/files/TENK_suositus_tekijyys.pdf) 

 

Katsaus

Katsaus on tieteellinen kirjoitus, jossa kuvataan jotain sosiaalipedagogisesti kiinnostavaa ilmiötä, jäsennetään käsitteellistä keskustelua tai tarkastellaan käytännön työtä tutkimuksellisella ja sosiaalipedagogisella otteella. Katsauksessa tulee käyttää teoreettisia lähteitä argumentoinnin perustana. Katsaus on kuitenkin artikkelia vapaamuotoisempi kirjoitus, joka ei käy läpi vertaisarviointia. Katsauksen enimmäispituus on 3000 sanaa, mikä pitää sisällään tiivistelmän ja asiasanat suomeksi ja englanniksi sekä lähdeluettelon.

Katsauksen taustalla voi olla empiirinen tutkimus, mutta katsauksessa ei keskitytä empiirisen tutkimuksen ja sen tulosten kuvaamiseen kuten empiiriseen tutkimukseen pohjautuvassa artikkelissa, vaan katsaustekstissä keskitytään ilmiön teoreettiseen pohdintaan ja jäsentämiseen. Katsausteksti voi olla myös jonkin käsitteen analyyttinen jäsennys kirjallisuuteen pohjautuen. 

Katsaustekstiltä edellytetään seuraavaa: 

• Katsauksen aihe tai asetelma on sosiaalipedagogiikan kannalta relevantti
• Tekstissä on jokin teoreettinen viitekehys tai käsiteltävä ilmiö juurrutetaan muuten teoreettiseen keskusteluun
• Kuvaa tekstin lähtökohdat selkeästi ja rakentaa ilmiön kuvauksen johdonmukaisesti
• Esittää asianmukaiset perustelut päätelmille tai väitteille.
• On tutkimuseettisesti moitteeton.
• Kirjoitustapa on rakenteellisesti ja kielellisesti lukijaystävällinen.
• Tekstissä on noudatettu tekstin muotoilua ja lähteiden merkitsemistä koskevaa ohjeistusta.

Katsauskäsikirjoituksen alkuun liitetään korkeintaan 150 sanan mittainen tiivistelmä/abstract suomeksi ja englanniksi sekä 3–5 avainsanaa/key words molemmilla kielillä. Tiivistelmä tulee olla jo arviointiin lähetettävässä tekstissä ja se liitetään myös käsikirjoitustiedostoon, ei vain järjestelmän metatietoihin. Englanninkielisessä abstraktissa tulee olla myös käsikirjoituksen otsikko englanniksi. 

 

Käytäntökuvaus

Käytäntökuvaus on sosiaalipedagogista käytännön työtä ja toimintaa kuvaava kirjoitus, jonka ei tarvitse perustua tutkimukseen vaan kirjoittajan, työmuodon tai hankkeen kautta syntyneisiin ammatillisiin kokemuksiin, havaintoihin ja niiden reflektioon. Käytäntökuvauksessa voi käyttää lähteitä kuvatun käytännön teoreettisen perustan / keskeisten käsitteiden hahmottelussa. Käytäntökuvauksen enimmäispituus on 3000 sanaa, mikä pitää sisällään tiivistelmän ja asiasanat suomeksi ja englanniksi sekä lähdeluettelon.

Käytäntökuvauksilta edellytetään seuraavaa: 

• Keskittyy jonkin sosiaalipedagogisen tai sosiaalipedagogisesti kiinnostavan käytännön kuvaamiseen
• Kuvaa tekstin lähtökohdat selkeästi ja rakentaa esiteltävän käytännön kuvauksen johdonmukaisesti
• Perustelee esiteltävän käytännön sosiaalipedagogisen kiinnostavuuden
• Esittää päätelmiä kuvatun käytännön toimivuudesta/sovellettavuudesta
• Kirjoitustapa on rakenteellisesti ja kielellisesti lukijaystävällinen.
• Tekstissä on noudatettu tekstin muotoilua ja lähteiden merkitsemistä koskevaa ohjeistusta.

Käytäntökuvauksen käsikirjoituksen alkuun liitetään korkeintaan 150 sanan mittainen tiivistelmä/abstract suomeksi ja englanniksi sekä 3–5 avainsanaa/key words molemmilla kielillä. Tiivistelmä tulee olla jo arviointiin lähetettävässä tekstissä ja se liitetään myös käsikirjoitustiedostoon, ei vain järjestelmän metatietoihin. Englanninkielisessä abstraktissa tulee olla myös käsikirjoituksen otsikko englanniksi. 

 

Puheenvuoro

Puheenvuoro on jotain ajankohtaista aihetta kantaaottavasti ja sosiaalipedagogisesta näkökulmasta käsittelevä kirjoitus. Puheenvuorokategoriassa voidaan julkaista myös eri tilaisuuksissa pidettyjä sosiaalipedagogisesti kiinnostavia esityksiä, kuten väitöstilaisuuksien lektioita. Puheenvuorossa on hyvä käyttää lähteitä argumentoinnin tukena, mutta siinä voi aiempia tekstityyppejä vapaammin esittää omia näkemyksiä, ottaa kantaa jonkin asian puolesta tai sitä vastaan ja avata keskusteluun uusia näkökulmia. Puheenvuoron enimmäispituus on 3000 sanaa, mikä pitää sisällään lähdeluettelon.

Ajankohtaisiin aiheisiin liittyviä puheenvuoroehdotuksia voidaan ottaa vastaan myös virallisen tekstien lähettämisen aikataulun ulkopuolella.

Puheenvuoroilta edellytetään seuraavaa: 

• Teksti on ajankohtainen ja kantaaottava tai rakentaa jonkin väitteen ympärille argumentoivaa pohdintaa 
• Teksti lähestyy aihettaan sosiaalipedagogiikan alalle tarkoituksenmukaisesta näkökulmasta
• Esittää asianmukaiset perustelut päätelmille tai väitteille.
• Kirjoitustapa on rakenteellisesti ja kielellisesti lukijaystävällinen.
• Tekstissä on noudatettu tekstin muotoilua ja lähteiden merkitsemistä koskevaa ohjeistusta.

 

Kirja-arvio 

Kirja-arviot (pituus enintään 1500 sanaa) tarkastelevat sosiaalipedagogista ja lähialojen ajankohtaista kirjallisuutta. Arvioon ei liitetä lähdeluetteloa, vaan tarvittavat lähdetiedot mainitaan tekstissä. Arviolla tulee olla oma otsikko, jonka jälkeen ilmoitetaan kirjan ja sen kirjoittajan nimi, kustantaja, kustantajan kotipaikka, painovuosi, sivumäärä ja ISBN-tunnus. 

Kirja-arvioilta edellytetään seuraavaa:

• Arvioitava teos on sosiaalipedagogisesti kiinnostava 
• Tuodaan esiin kirjan relevanssi sosiaalipedagogiikalle tai esitellään yhtymäkohtia sosiaalipedagogiseen ajatteluun
• Mahdolliset kriittiset näkemykset esitetään rakentavasti
• Kirjoitustapa on rakenteellisesti ja kielellisesti lukijaystävällinen
• Tekstissä on noudatettu tekstin muotoilua ja lähteiden merkitsemistä koskevaa ohjeistusta.