Arkistot

1-25 / 29
  • Sosiaalipedagogiikka
    Vol 25 (2024)

    PÄÄKIRJOITUKSESSA lehden päätoimittaja Sanna Ryynänen esittää huolensa ajattelun katoamisesta sen edellyttämän ponnistelun vaativuuden vuoksi ja peräänkuuluttaa ajattelukyvyn harjaannuttamista kokonaisvaltaisena mielen ja ruumiin yhteen kietovana maailmassa olemisen kykynä.

    ARTIKKELEISSA

    Anu Koskinen kuvaa vankiloissa tehtävän yhteisötaiteen vaatimuksia ja esittää suosituksia siihen valmistavan taiteen korkeakoulupedagogiikan kehittämiseksi.

    Teemu Nikkola, Jyrki Reunamo ja Inkeri Ruokonen analysoivat lasten luovuuden kehittymistä erilaisissa varhaiskasvatuksen toimintaympäristöissä ja pohtivat analyysinsa tuloksia dialogisen kasvatuksen näkökulmasta.

    Tiina Putkuri ja Jenni Tikkanen tarkastelevat ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtoreiden ajatuksia kokemusasiantuntijoiden opetukseen osallistumisen merkityksistä ja jäsentävät sekä niiden henkilökohtaisia että pedagogisia merkityksiä.

    Minna Rauas tutkii nuorisotyöntekijöiden näkemyksiä nuorten vaikutuksista ammatilliseen työhyvinvointiin ja arvioi kriittisesti vaikutusten yhteyksiä nuorisotyössä vaikuttaviin integraation ja emansipaation tavoitteisiin.

    KATSAUKSESSA

    Erkka Laininen, Maria Joutsenvirta ja Arto O. Salonen kuvaavatplanetaarista sosiaalipedagogiikkaa ja tarjoavat käytännön esimerkin sen hyödyntämisestä ammattikorkeakoulun YAMK-ohjelmassa transformatiivisen oppimisen ja toiminnan viitekehyksenä.

    KÄYTÄNTÖKUVAUKSESSA

    Anne Airaksinen ja Teija Makkonen esittelevät IHKU-hankkeen Velmut-toimintaa ja jäsentävät sitä sosiaalipedagogisen työotteen näkökulmasta.

    KIRJA-ARVIOISSA

    Maria Huhmarniemi arvioi Elina Nivalan ja Sanna Ryynäsen kirjoittaman sosiaalipedagogiikan oppikirjan uudistettua laitosta ja esittää kirjan itsessään olevan merkittävä teko kohti inhimillistä yhteiskuntaa ja kestävää elämää kuljettaessa.

    Raisa Foster käy perusteellisesti läpi Susanna Hastin ja Noora Kotilaisen toimittaman teoksen Sodan pauloissa kaikki artikkelit ja nostaa keskusteluun kirjan keskeisimmät sosiaalipedagogisesti kiinnostavat näkökulmat.

    PUHEENVUOROISSA

    Raisa Foster, Heini Luotola ja Teemu Grönlund kuvailevat tamperelaisen skeittikoulun toimintaa, tunnistavat siitä pedagogisen tunnustuksen elementtejä ja suosittelevat tunnustuksen pedagogiikan hyödyntämistä laajemminkin vaihtoehtoliikunnan ohjauksessa ja opettamisessa.

    Juha Hämäläinen jäsentää sosiaalipedagogiikan teorian ydinelementtejä soveltaen niitä sosiaalipedagogisen hevostoiminnan tarkasteluun. Kyseessä on hänen Sosiaalipedagoginen hevostoiminta ry:n juhlaseinaarissa pitämänsä luento.

    Teijo Räsänen kuvaa Lectio praecursoriassaan lähijohtajien toimintatapoja ja onnistumisen edellytyksiä sote-uudistuksen muutosten toteuttamisessa. Lektion lopussa on pian väitöstilaisuutensa jälkeen menehtyneen Räsäsen muistokirjoitus.

    ***

    Julkaisun taitto: Ari Kuusisto

  • Sosiaalipedagogiikka
    Vol 24 (2023)

    PÄÄKIRJOITUKSESSA lehden päätoimittaja Sanna Ryynänen kuvaa 2020-luvulla vahvistuneita sosiaalipedagogiikan suuntauksia eli dekoloniaalia, antirasistista, intersektionaalista ja ekososiaalista sosiaalipedagogiikka ja pohtii sosiaalipedagogiikan roolia maailmassa, jossa ihmisoikeudet ja demokratia heikentyvät ja ilmastonmuutos etenee.

    TIEDEARTIKKELEISSA

    Teija Nuutinen, Sanna Laulainen ja Arto O. Salonen kuvaavat sosiaalipedagogisen työotteen ilmenemistä hoivayhteisöissä työskentelevien taiteilijoiden työssä ja pohtivat työotteen merkitystä heidän ammatillisten identiteettiensä neuvotteluissa.

    Maija Lipponen, Elina Vehmasto, Arto O. Salonen ja Tomi Mäki-Opas tutkivat sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ohjaajien käsityksiä siitä, mitkä tekijät hevostoiminnassa lisäävät osallistujien hyvinvointia ja mikä on hevosen rooli asiakastyössä.

    KATSAUSTEKSTEISSÄ

    Maija Jones pohtii valkoisen normatiivisuuden roolia ja sen merkitystä toiseuttavien rakenteiden ylläpitämisessä oppimisympäristöissä. Hän etsii Franz Fanonin Sorron yöstä -teoksesta ja Paulo Freiren Sorrettujen pedagogiikasta työkaluja antirasismipedagogiikalle Suomessa.

    Iina Järvinen yhdistää improvisaatioteatterin periaatteita transformatiivisen oppimisen teoriaan ja kuvaa improvisaatiota menetelmänä, jolla voidaan tukea transformatiivista oppimista.

    Erkka Laininen ja Arto O. Salonen soveltavat planetaarisen sosiaalipedagogiikan teoriaa työn ja ammatillisen osaamisen kontekstiin. Sosiaalipedagogiikan planetaarisessa tulkinnassa ihmiset, yhteisöt ja yhteiskunnat ymmärretään biosfäärin alajärjestelmiksi.

    KÄYTÄNTÖKUVAUKSISSA

    Emma Nortio, Sanna Ryynänen, Sirkku Varjonen, Pinja Hahtola ja Jenni Urpilainen esittelevät tutkijoiden ja taiteilijoiden yhteistyönä syntyneitä Puhekupla-tilaisuuksia. Tilaisuudet kehystetään julkiseksi sosiaalipedagogiikaksi, joka edistää ihmisten kokoontumista yhteen ja elvyttää yhteisöllistä julkisen keskustelun perinnettä.

    Eivor Wallinvirta, Sari Nyberg ja Heikki Paakkonen tarkastelevat ammatillisesti ohjattua äitien Tunnevaaka-vertaistukiryhmätoimintaa. Toiminta tarjosi tukea äitiyteen ja tunteiden säätelyyn sekä mahdollisuuden itsetuntemuksen kehittämiseen oman kasvutarinan kautta.

    PUHEENVUOROISSA

    Sanni Salonen pohtii voisiko partiotoimintaa tarkastella sosiaalipedagogisesti merkittävänä yhteiskunnallisena ilmiönä.

    Teppo Eskelinen ja Sanna Ryynänen keskustelevat dialogisessa esseessään syksyn 2023 oppilaitosvaltauksista yliopistojen näkökulmasta pohtien liikehdinnän merkitystä ja vaikutuksia sekä henkilökunnan roolia opiskelijaliikkeen tukena.

    ***

    Julkaisun taitto: Ari Kuusisto

  • Sosiaalipedagoginen aikakauskirja
    Vol 23 Nro 2 (2022)

    PÄÄKIRJOITUKSESSA lehden uusi päätoimittaja Sanna Ryynänen pohtii sosiaalipedagogiikan oppihistorian miehisyyttä ja valkoisuutta sekä korkeakoulutuksen eriarvoisuuden rakenteita, jotka vinouttavat edelleen tieteen moniäänisyyttä. Kirjoitus haastaa käyttämään tutkijan ja opettajan valtaa tieteen moninaistamiseksi.  

    TIEDEARTIKKELEISSA

    Tuula Stenius ja Juli-Anna Aerila kuvaavat paljon huumoria käyttävien lasten eli hupailijoiden toimintaa ja rooleja varhaiskasvatusryhmissä. He esittelevät sekä hupailijan huumorin ilmenemistä että hupailijan vaikutusta ryhmään ja yhteisen huumorin rakentumista.

    Kati Vapalahti, Laura Hokkanen ja Jatta Juhola tutkivat taide- ja luontotoimijoita osallisuuden tukijoina ja tunnistavat viisi taide- ja luontotoimijatyyppiä. He toteavat, että ymmärryksen lisääminen taide- ja luontolähtöisen työn mahdollisuuksista osallisuuden vahvistajana voi tarjota lähtökohtia laajemmalle työkäytäntöjen muutokselle sosiaali-, terveys- ja kasvatusalojen työssä.

    KATSAUSTEKSTISSÄ Satu-Johanna Lattu, Heikki Moisio ja Eeva-Mari Miettinen tarkastelevat empatian roolia ja sen haasteita sosiaalialan työssä. He lähestyvät empatiaa kehitettävänä taitona, moniulotteisena kokemuksena ja maailmankatsomuksena, jolla on vaikutusta sosiaalityön laatuun ja työntekijän hyvinvointiin.

    KÄYTÄNTÖKUVAUKSISSA

    Pilvi Porkola, Suvi Salmenniemi ja Hanna Ylöstalo tarkastelevat, miten kuvittelua voi opettaa yliopistossa ja pohtivat käytäntöesimerkkien avulla taiteen piirissä kehitettyjen harjoitteiden soveltamista yhteiskuntatieteelliseen ajatteluun ja opetukseen.

    Johanna Niemi ja Mai Salmenkangas esittelevät Poikien Talolla toteutettuja luovuuspajoja esimerkkinä taidelähtöisten menetelmien hyödyntämisestä sosiaalisessa nuorisotyössä.

    KIRJA-ARVIOSSA Elina Nivala suosittelee Liisa Huhdan teosta Uupuneet nuoret pärjääjät näkymäksi nykylukiolaisten elämään ja nyky-yhteiskunnan tilaan.

    PUHEENVUOROIHIN on ikuistettu kaksi vuonna 2022 järjestettyä Sosiaalipedagogiikan iltapäivä -tilaisuutta ja niissä äänessä ovat suomalaisen sosiaalipedagogiikan kaksi pioneeria.

    Juha Hämäläinen muistelee oman tutkijauransa kautta suomalaisen sosiaalipedagogiikan rakentamista ja rakentumista sekä luo silmäyksen myös sosiaalipedagogiikan tulevaisuuteen.

    Leena Kurki kertaa haastattelumuodossa omaa matkaansa sosiaalipedagogiikan parissa, kuvaa tutkimustyönsä perustoja ja vaikuttajia sekä tiivistää oman sosiaalipedagogisen ajattelunsa ytimen.

    ***

    Julkaisun taitto: Ari Kuusisto

1-25 / 29