Sosiaalipedagogiikka-lehden uusin numero on julkaistu

2023-12-19

Sosiaalipedagogiikka-lehden (aiemmin Sosiaalipedagoginen aikakauskirja) vuoden 2023 numero on julkaistu.

PÄÄKIRJOITUKSESSA lehden päätoimittaja Sanna Ryynänen kuvaa 2020-luvulla vahvistuneita sosiaalipedagogiikan suuntauksia eli dekoloniaalia, antirasistista, intersektionaalista ja ekososiaalista sosiaalipedagogiikka ja pohtii sosiaalipedagogiikan roolia maailmassa, jossa ihmisoikeudet ja demokratia heikentyvät ja ilmastonmuutos etenee.

TIEDEARTIKKELEISSA

Teija NuutinenSanna Laulainen ja Arto O. Salonen kuvaavat sosiaalipedagogisen työotteen ilmenemistä hoivayhteisöissä työskentelevien taiteilijoiden työssä ja pohtivat työotteen merkitystä heidän ammatillisten identiteettiensä neuvotteluissa.

Maija LipponenElina VehmastoArto O. Salonen ja Tomi Mäki-Opas tutkivat sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ohjaajien käsityksiä siitä, mitkä tekijät hevostoiminnassa lisäävät osallistujien hyvinvointia ja mikä on hevosen rooli asiakastyössä.

KATSAUSTEKSTEISSÄ

Maija Jones pohtii valkoisen normatiivisuuden roolia ja sen merkitystä toiseuttavien rakenteiden ylläpitämisessä oppimisympäristöissä. Hän etsii Franz Fanonin Sorron yöstä -teoksesta ja Paulo Freiren Sorrettujen pedagogiikasta työkaluja antirasismipedagogiikalle Suomessa.

Iina Järvinen yhdistää improvisaatioteatterin periaatteita transformatiivisen oppimisen teoriaan ja kuvaa improvisaatiota menetelmänä, jolla voidaan tukea transformatiivista oppimista.

Erkka Laininen ja Arto O. Salonen soveltavat planetaarisen sosiaalipedagogiikan teoriaa työn ja ammatillisen osaamisen kontekstiin. Sosiaalipedagogiikan planetaarisessa tulkinnassa ihmiset, yhteisöt ja yhteiskunnat ymmärretään biosfäärin alajärjestelmiksi.

KÄYTÄNTÖKUVAUKSISSA

Emma NortioSanna RyynänenSirkku VarjonenPinja Hahtola ja Jenni Urpilainen esittelevät tutkijoiden ja taiteilijoiden yhteistyönä syntyneitä Puhekupla-tilaisuuksia. Tilaisuudet kehystetään julkiseksi sosiaalipedagogiikaksi, joka edistää ihmisten kokoontumista yhteen ja elvyttää yhteisöllistä julkisen keskustelun perinnettä.

Eivor WallinvirtaSari Nyberg ja Heikki Paakkonen tarkastelevat ammatillisesti ohjattua äitien Tunnevaaka-vertaistukiryhmätoimintaa. Toiminta tarjosi tukea äitiyteen ja tunteiden säätelyyn sekä mahdollisuuden itsetuntemuksen kehittämiseen oman kasvutarinan kautta.

PUHEENVUOROISSA

Sanni Salonen pohtii voisiko partiotoimintaa tarkastella sosiaalipedagogisesti merkittävänä yhteiskunnallisena ilmiönä.

Teppo Eskelinen ja Sanna Ryynänen keskustelevat dialogisessa esseessään syksyn 2023 oppilaitosvaltauksista yliopistojen näkökulmasta pohtien liikehdinnän merkitystä ja vaikutuksia sekä henkilökunnan roolia opiskelijaliikkeen tukena.