Tulevaisuuslähtöinen vertaisoppiminen ruokakulttuurin uudistajana
DOI:
https://doi.org/10.30675/sp.161486Avainsanat:
planetaarinen sosiaalipedagogiikka, kestävä ruokakulttuuri, systeemiajattelu, kehollinen oppiminen, tulevaisuusperintöAbstrakti
Ruuantuotannon tapojen ja ruokavaliomme muuttaminen on ratkaisevassa roolissa ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta. Esitämme kuvauksen tulevaisuuslähtöisestä oppimisprosessista, joka voimaannuttaa ihmisiä uudistamaan ruokakulttuuria ja ohjaa heidän kasvuaan planetaarisiksi toimijoiksi. Planetaarisen sosiaalipedagogiikan teorian kokeiluihimme perustuva oppimismatka vie ihmisiä tutkimaan yhdessä ruokaa ja sen tuotantoa tilallisessa, eettisessä ja ajallisessa ulottuvuudessa. Matkan aikana ruokailmiöön voi muodostua omakohtainen uudistava suhde ajattelun, kokemuksen ja toiminnan tasoilla. Oppimisprosessia luonnehtivat ruokaan liittyvien ilmiöiden systeeminen hahmottaminen, tunteita ja aisteja aktivoivat keholliset harjoitukset, mielikuvittelu, uusien toimintatapojen kokeileminen sekä vertaisryhmässä tapahtuva kokemusten jakaminen. Oma viljelykokeilu tai vierailu uudistavaa viljelyä harjoittavalle maatilalle voi toimia lähtökohtana ruuantuotannon ilmiöiden systeemiselle ymmärtämiselle. Kehollisten harjoitusten avulla voidaan rakentaa eheämpää yhteyttä omiin tunteisiin, toisiin ihmisiin ja planeettaan ja aktivoida ruokaan kytkeytyvää eettistä reflektointia. Ruuantuotannon ja ruokailutapojen historiaan tutustuminen ja tulevaisuuden ruokailutapahtuman kuvittelu mahdollistavat ruokakulttuuria uudistavan tulevaisuusperinnön yhdessäluomisen. Parhaimmillaan kokemuksellinen ja yhteistoiminnallinen oppiminen vahvistaa oppijoissa planetaarista myötätuntoa ja tulevaisuuden toivoa ja auttaa heitä löytämään oman paikkansa tai jopa kutsumuksensa maailmassa.
