Simone Weilin inspiroimia ajatuksia eettiseksi kasvamiseen, hyvän toteutumiseen ja sosiaaliseen silloittumiseen kuudennen aallon (2010–2050) yhteiskunnassa
Avainsanat:
Simone Weil, tarpeet, velvollisuudet, etiikka, kasvatusAbstrakti
Simone Weil (1908–1943) oli ranskalainen filosofi, jota kiinnosti kysymys, kuinka elää eettisesti vastuullista elämää modernissa, ihmisen elämän edellytyksiä tuhoavassa
kulttuurissa. Weil ajatteli, että ihmisen ydin on hyvyys. Ongelmana on se, että ajatuksemme ja tekomme eivät enää tavoita toisiaan. Taustalla on juurista irtirepeytymisen
ongelma. Kun ihminen on repeytynyt irti juuristaan, hän on kadottanut vallan omaan elämäänsä.
Miten oman elämän sivustakatsojaksi asettunut voisi elää eettisesti arvokasta elämää? Weil pyytää ihmistä kääntämään katseen tarpeisiinsa ja niiden tyydyttymiseen.
Weil katsoi, että ihmisiä yhdistävät aidot fyysiset ja ”sielun” tarpeet. Fyysisten tarpeiden tyydyttyminen on ihmisten yhteinen intressi. Yhteiskunta voidaan
rakentaa noiden tarpeiden tyydyttymisen perustalle. Kuitenkin vasta sitten, kun ihminen ottaa itse vastuun henkisten tarpeidensa tyydyttymisestä, hän silloittaa itsensä
toisiin ihmisiin ja luontoon eli kasvattaa juurensa uudelleen.
Ihmiskunnalla on ratkaistavana jännite sivilisaation tuhon ja kestävän tulevaisuuden välillä. Nyt elämme niin sanotussa kuudennen aallon (2010–2050) yhteiskunnassa,
jossa haasteeksi nousee solidaarisuuteen perustuvien siteiden vahvistaminen ihmisten keskinäisessä toiminnassa. Tekstissä pohdin, millaisia ajatuksia Simone
Weil tarjoaa sosiaalipedagogisesti virittyneille toimijoille kestävän tulevaisuuden rakentumiseen.
