-
34
-
18
-
18
-
17
-
14
Ennen ja nyt: Historian tietosanomat on vuonna 2001 perustettu voittoa tavoittelematon historiatieteellinen aikakauskirja, joka julkaisee vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita, katsauksia ja näkökulmia sekä kirja-arvosteluja. Julkaisu tapahtuu suomen ja englannin kielellä sekä sopimuksen mukaan myös muilla kielillä. Julkaisu seuraa uusia, ajankohtaisia ja ajankohtaistuvia tutkimussuuntauksia historiassa ja sen lähitieteissä.
Julkaisu on täysin avoin, eli sekä artikkelien julkaiseminen että niiden lukeminen on ilmaista. Artikkelien jälleenjulkaiseminen esimerkiksi yliopistojen julkaisuarkistoissa on sallittua. Julkaisun Julkaisufoorumi-luokitus on 1 (ks. http://www.julkaisufoorumi.fi/fi/julkaisufoorumi).
Aikakauskirjan sisältö julkaistaan Creative Commons Attribution 4.0 -lisenssillä (CC BY 4.0). Aikakauskirja noudattaa vertaisarviointikäytännöissään Tieteellisten seurain valtuuskunnan määrittämiä käytäntöjä, ja aikakauskirjalla on käytössään TSV:n tunnus vertaisarvioidulle tiedejulkaisulle. Ennen ja nyt on indeksoitu Directory of Open Access Journals’iin (DOAJ).
Aikakauskirjan taustalla vaikuttaa neljä julkaisijatahoa: Agricola -Suomen humanistiverkko, Historiallinen Yhdistys ry, Suomen Historiallinen Seura ry ja Turun Historiallinen Yhdistys ry.
Uusin numero

Voitonpäivän juhlallisuuksiin kulminoituu venäläinen, valtiojohtoinen historiakuvasto yhtenäisestä kansakunnasta, joka on aina urheasti puolustautunut hyökkääjiään vastaan. Toisen maailmansodan eli venäläisittäin Suuren isänmaallisen sodan muisto on kyseisessä kuvastossa kunniapaikalla. ”Kiitos voitosta”, julisti jättimäinen näyttö Pietarissa 2014, samana keväänä kun Venäjä miehitti Krimin ja Itä-Ukrainan sota alkoi. Kuva: Kati Parppei.
Tavat, joilla Venäjän johto käyttää omia tulkintojaan menneisyydestä nykypäivän politiikan oikeuttamiseen, nousivat suomalaisten yleiseen tietoisuuteen viimeistään helmikuussa 2022, kun maa aloitti täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan. Natsismisyytökset sekä väitteet Ukrainan itsenäisen olemassaolon mahdottomuudesta ja lännen suunnitelmista Venäjän tuhoamiseksi tuntuvat ulkopuolisesta järjettömiltä. Kotiyleisölle esitettyinä niissä on kuitenkin oma näennäislogiikkansa, joka nojaa imperialistiseen ja partikularistiseen historiakäsitykseen, vakiintuneisiin viholliskuviin sekä menneisyyden valikoivaan esittämiseen. Mukaan kiedotaan myös uskonnollisia ulottuvuuksia. Tämä Ennen ja nyt – Historian tietosanomat -lehden teemanumero valottaa lukijalle venäläistä historiapolitiikkaa eri näkökulmista.