Mitä on ekososiaalinen kasvatusteoria?

Ajatuksia Paavilaisen artikkelista

Kirjoittajat

• Jani Pulkki Tampereen yliopisto https://orcid.org/0000-0001-7058-5364
• Raisa Foster Itä-Suomen yliopisto https://orcid.org/0000-0003-2661-6041
• Sami Keto Tampereen yliopisto https://orcid.org/0000-0002-6055-190X

DOI: https://doi.org/10.33350/ka.122418

Avainsanat:

ekofeminismi, ekososiaalinen kasvatus, ihmiskeskeisyys, kapitalismi, monilajisuus

Abstrakti

Aleksi Paavilaisen artikkeli Sosialisaatio ja varhaiskasvatus kapitaloseenin aikakaudella – Ekososiaalisen kasvatusteorian ekofeministinen kritiikki sisältää tärkeitä huomioita mutta myös huomattavia ongelmia. Ekososiaalisen kasvatusteorian edustajiksi nimettyinä tutkijoina oikaisemme tässä vastineessamme joitakin artikkelin merkittävimpiä virheitä. Puolustamme ekososiaalista kasvatusta moninaisena tutkimusalana, johon liittyy Paavilaisen edustaman ekofeminismin lisäksi myös muita perspektiivejä. Teorian, joka soveltaa kaikkien elollisten olentojen välistä sosiaalista vuorovaikutusta kasvatukseen, on oltava rakenteeltaan huokoinen, täydentyvä ja moninaisuutta kunnioittava. Ekologian ja sosiaalisen käsitteet sisältävä ekososiaalinen kasvatusteoria ei viittaa Paavilaisen kuvaamalla tavalla erityisesti itsekasvatukseen tai yksilöiden sivistämiseen. Ekososiaalisuuden käsite viittaa pyrkimykseen ratkaista toisiinsa kietoutuvia ekologisia ja sosiaalisia ongelmia, joiden taustalla kapitalisminkin voidaan nähdä vaikuttavan. Paavilaisen valitsema käsite kapitaloseeni viittaa ihmisten välisiin suhteisiin, minkä näemme ekososiaalisen kasvatusteorian kannalta rajallisena. Sukupuolinäkökulmat ja risteävien eriarvoisuuksien tunnistaminen ovat tärkeitä ekososiaalisia kysymyksiä, mutta keskittyminen vain ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ei huomioi riittävästi muunlajisten eliöiden toimijuutta sekä niiden ja ihmisten yhteenkietoutuneisuutta.