Vol. 40 No. 3 (2022): TEEMANUMERO Nuorisotutkimus 3 2022

Elämänkulullinen nuorisotutkimus -teemanumeron tekstit tekevät näkyväksi elämänkulullisen tutkimuksen voimaa kutsua esiin henkilökohtaisia kokemuksia ja tulkintoja ja osallistuvat myös ajankohtaiseen nuorisotutkimukselliseen tutkimuskeskusteluun. Teemanumeron ovat toimittaneet Anna-Maija Niemi, Jenni Helakorpi ja Reetta Mietola.

Teemanumeron avaa Katariina Waltzerin, Leena Penttisen, Leena Holopaisen ja Kristiina Lappalaisen tutkimusartikkeli välivuottaan viettävien nuorten toimijuudesta koulutussiirtymässä. Tutkimukseen haastatelluilla nuorilla aikuisilla oli takanaan toisen asteen koulutuksen jälkeisiä suunniteltuja tai suunnittelemattomia välivuosia ennen korkeakouluun hakeutumista tai pääsyä. Mirja Määttä ja Frida Westerback raportoivat artikkelissaan nuorten aikuisten työelämäsiirtymiä seuraavaa tutkimustaan. Samalla kun tutkijat ovat lähteneet tarkastelemaan sitä, millaisena elämänkulun kenttänä työelämä näyttäytyy nuorille aikuisille ja millaisia tulevaisuuden toiveita heillä on, seurantatutkimuksellisen tutkimusasetelman kautta avautuu myös näkymä siihen, millaisiksi nuorten polut ja asemat työelämän kynnyksellä muotoutuvat. Mari Käyhkön ja Päivi Armilan syrjäseudulla kasvaneiden nuorten ystävyyksien muotoutumista ja niiden rikkoutumista tarkasteleva artikkeli pohjautuu elämänkulullisen nuorisotutkimuksen kannalta ainutlaatuiseen laadulliseen Nuoret ajassa -seurantatutkimukseen (2015–2025). Saija Benjaminin, Pia Koirikiven ja Arniikka Kuusiston artikkeli keskittyy tarkastelemaan nuorten keinoja selvitä elämänkulun haastavissa tilanteissa, eli heidän pärjäävyyttään. Artikkelin aineistona ovat 45:n toisen asteen opinnoissa opiskelevan nuoren elämänkululliset haastattelut, joista käsin artikkelin analyysia syvennetään kolmen nuoren kertomuksiin. Mikko Piispa, Mikko Salasuo ja Antti Häkkinen tarkentavat katsauksessaan elämänkulun siirtymiin ja käännekohtiin nuoruuden tutkimisessa ja esittelevät tutkimuskirjallisuudesta ammentaen perusperiaatteita elämänkulun rakentumisen tutkimiseen. Eemeli Hakoköngäs ja Ulla Tähtinen käsittelevät katsauksessaan sosiaalisten representaatioiden teorian soveltamista nuorisotutkimuksessa.