Ekososiaalisia kriisikertomuksia

Kirja-arvio teoksesta: Susanna Hast ja Noora Kotilainen (toim.) Sodan pauloissa: Militarismi suomalaisessa yhteiskunnassa. Gaudeamus, Helsinki 2024

Författare

  • Raisa Foster itsenäinen tutkija

Abstract

Sodan pauloissa: Militarismi suomalaisessa yhteiskunnassa (toim. Susanna Hast & Noora Kotilainen) on ajankohtainen ja varsin kattavasti eri tieteenalojen tutkimukseen perustuva kokoelmateos, joka tarjoaa kriittisiä näkökulmia militarismiin ja sen moninaisiin vaikutuksiin erityisesti suomalaisessa yhteiskunnassa. Kriittinen militarismitutkimus on jo vakiintunut tutkimusala Yhdysvalloissa ja muualla Euroopassa; Suomessa alan tutkimusta on tehty vasta vähän. Kirja on jaettu kolmeen pääosioon: Militarismi ja militarisaatio, Asevoimien normit ja sotilaallinen toiminta sekä Posthumaani sota ja arjen militarisaatio. Teoksessa on yhteensä 20 kirjoittajalta 18 esseetä, jotka käsittelevät muun muassa sotilaallisia instituutioita, asevoimien sukupuolinormeja ja arkielämän militarisaatiota, mutta myös militarismin, ympäristön, ihmisen ja toislajisten eläinten suhdetta. Kirjassa osoitetaan teoreettisten tarkasteluiden ja konkreettisten esimerkkien kautta, kuinka sotilaalliset arvot vaikuttavat syvästi yhteiskunnassamme, ei vain politiikassa vaan myös arjen käytännöissä ja tunteiden tasolla. Toimittajien mukaan kirjan tarkoituksena on tarjota militaristisille kehityskuluille myös vaihtoehtoisia näkökulmia ja herättää vuoropuhelua niin tutkijoiden kesken kuin laajemminkin yhteiskunnassa. Militarismin vaikutusten ymmärtäminen ja purkaminen on tärkeätä, kun halutaan löytää pedagogisia keinoja tukea sosiaalista integraatiota, yhteisöllisyyttä ja rauhaa erityisesti monimutkaisten sosiaalisten ja ekologisten kriisien ajassa. 

Sektion
Kirja-arviot

Publicerad

2024-12-08

Referera så här

Foster, R. (2024). Ekososiaalisia kriisikertomuksia: Kirja-arvio teoksesta: Susanna Hast ja Noora Kotilainen (toim.) Sodan pauloissa: Militarismi suomalaisessa yhteiskunnassa. Gaudeamus, Helsinki 2024. Sosiaalipedagogiikka, 25, 165–176. https://doi.org/10.30675/sp.147172