Tönniesin Gemeinschaft yhteisönä
Tarkastelu sosiaalipedagogiikan yleisen ja erityisen tehtävän näkökulmasta
Nyckelord:
Ferdinand Tönnies, Gemeinschaft, yhteisö, sosiaalipedagogiikan yleinen ja erityinen tehtäväAbstract
Lähiyhteisöä pidetään sosiaalipedagogiikassa tärkeänä kasvatuksellisena tekijänä, ja Ferdinand Tönniesin (1855–1936) Gemeinschaft ja Gesellschaft -teorian katsotaan vaikuttaneen personalistisen sosiaalipedagogiikan teoriaperinteeseen. Yhteisöksi käännettynä Gemeinschaft välittyy lämpimänä ja tavoitellumpana kasvatusympäristönä kuin kylmäksi ja laskelmointiin perustuvaksi katsottu yhteiskunta eli Gesellschaft. Tässä artikkelissa tarkastelen, millainen yhteisömuoto Tönniesin Gemeinschaft olisi ja olisiko se sosiaalipedagogisesti tavoiteltava kasvatusympäristö. Tarkastelen Gemeinschaftia sosiaalipedagogiikan yleisen ja erityisen tehtävän näkökulmasta hermeneuttisesti. Tulkintaa rakennan Tönniesin vuonna 1887 ensimmäisen kerran julkaistun Gemeinschaft und Gesellschaft -teoksen kahdeksannen painoksen, sen englanninkielisten käännösten ja teoksesta aiemmin tehtyjen tutkimusten pohjalta.Tehdyssä tulkinnassa Gemeinschaft määrittyy ideaalikäsitteeksi, joka kuvaa yksilön spontaaniin tahtoon eli Wesenwilleen perustuvaa yhteisömuotoa. Sosiaalipedagogiikan yleisen ja erityisen tehtävän näkökulmasta tarkasteltuna Gemeinschaft tarjoaa yksilöä kokonaisvaltaisesti sivistävän ja sosialisaatiota tukevan kasvuympäristön, mutta se torjuu kriittisyyden ja emansipatoriset pyrkimykset. Tällöin muodostuu tarve yksilön autonomian tukemiseen ja reflektiivisen tietoisuuden herättämiseen. Gemeinschaftista tulkinnassa muodostunut kuva eksklusiivisena ja eriarvoisuuteen perustuvana sosiaalisena kokonaisuutena ei näyttäydy tavoiteltavana kasvuympäristönä, jos sellaisena pidetään tasavertaisessa ja vastavuoroisessa suhteessa vapaasta tahdostaan toimivien persoonien muodostamaa kokonaisuutta.Tönnies itse määrittää Gemeinschaftin ja Gesellschaftin mittavälineiksi, joilla voidaan hahmottaa reaalimaailman sosiaalisia kokonaisuuksia ja tarkastella yksilön rationaalistumiskehitystä. Reaalimaailmasta niitä tai niiden taustalla olevia tahtomuotoja ei ole mahdollista puhtaana löytää.