Tekstin yleiset muotoilut

 

Nämä yleiset muotoilut koskevat kaikkia tekstikategorioita. Muotoile tekstitiedostosi tarkasti näiden ohjeiden mukaan. Tarkista myös tekstikategoriakohtaiset ohjeet.

HUOM! Lehteen toimitettavan tekstin tulee olla kieliasultaan moitteeton ja luettavuudeltaan sujuva. Mikäli koet tarvitsevasi apua tekstin saattamisessa viimeisteltyyn muotoon, käytäthän tekstin oikoluettavana ennen tekstin lähettämistä lehteen. Kieliasultaan puutteelliset tekstit palautetaan kirjoittajille korjattaviksi, mikä viivästyttää arviointiprosessia. 

Käsikirjoitukset kirjoitetaan MS Word -ohjelmalla seuraavilla asetuksilla:

  • Times New Roman
  • 12 pistettä
  • Riviväli 1,5
  • Tasaus vasen
  • Yhdelle palstalle
  • Sivunumerointi
  • Ei tavutusta

 

Otsikot ja niiden erottaminen tekstistä

Tekstikappaleita ei eroteta toisistaan tyhjällä rivillä, koska se hankaloittaa taittoa. Otsikot kirjoitetaan omalle rivilleen. Niitä ennen tai niiden jälkeen ei tule tyhjää riviä. Tekstissä käytetään tekstin nimen lisäksi enintään kahta otsikkotasoa. Ne merkitään leipätekstistä erottuviksi lihavoinnilla ja otsikkotasojen keskinäinen hierarkia kirjasinkoolla seuraavasti:

  • päälukujen otsikot: kirjasimen koko 14, lihavoitu
  • alalukujen otsikot: kirjasimen koko 12, lihavoitu

HUOM! Alalukujen sisällä ei voi olla sitä alemman tason väliotsikointeja. Otsikkotasoja on vain kaksi. 

 

Lihavoinnin ja kursiivin käyttö

Lukujen sisällä yksittäisiä sanoja tai ilmauksia ei voi korostaa lihavoinneilla tai kursivoinneilla. Kursivointeja käytetään leipätekstin sisällä vain vierasperäisissä sanoissa ja viitatessa kirjojen nimiin. 

  • Kuten Paulo Freire (2015) toteaa kirjassaan Sorrettujen pedagogiikka, … 
  • Educação popular -perinne liittyy olennaisesti brasilialaiseen sosiaalipedagogiikan alan keskusteluun. 

 

Taulukot ja kuviot

Taulukoita ja kuvioita käytetään vain, jos niistä on selvää hyötyä tekstin havainnollistamisessa ja ymmärrettävyyden parantamisessa. Mahdollisten taulukoiden ja kuvioiden tulee olla selkeitä, ja niitä saa olla käsikirjoituksessa korkeintaan kolme (3) kappaletta. Ne sijoitetaan omalle paikalleen tekstiin ja numeroidaan juoksevin numeroin. Jokaisella kuviolla ja taulukolla tulee olla myös nimi. Taulukon nimi sijoitetaan taulukon yläpuolelle, kuvion nimi alapuolelle. Nimen loppuun ei laiteta pistettä. 

Mukana oleviin taulukoihin ja kuvioihin täytyy löytyä viittaukset tekstistä (esim. ks. taulukko 1).
HUOM! Käsikirjoitustiedoston lisäksi jokainen kuvio ja taulukko tulee ladata järjestelmään myös omana tiedostonaan, joka ei saa olla kuvatiedosto vaan tiedostomuodoltaan sellainen, että siitä pystyy kopioimaan kuvion tai taulukon sisältämät tekstit. Käsikirjoitustiedostossa kuvio voi olla kuvatiedosto, mutta lisäksi tarvitaan siis saman informaation sisältävä tiedosto, esim. Excel-tiedosto, josta sisällön voi kopioida taitto-ohjelmaan. Kaikki kuviot ja taulukot rakennetaan taittovaiheessa uudelleen, ja ne tulee tekstin viimeistelyvaiheessa tarkistaa erityisen huolellisesti.

 

Ala- ja loppuviitteet

Tekstissä ei käytetä ala- tai loppuviitteitä.

 

Tutkimusaineistolainaukset

Alle kolmen rivin mittaiset tutkimusaineistolainaukset sjoitetaan leipätekstin sisään. Aineistolainaukset kursivoidaan ja leipätekstin sisällä niihin merkitään lainausmerkit ja loppuun  haastattelu- tms. tunniste, jota ei kursivoida (esim. H15, nainen 25 v.). Yli kolmen rivin mittaiset tutkimusaineistolainaukset erotetaan leipätekstistä sisentämällä ne. Myös ne kursivoidaan ja niiden perään merkitään tunniste, jota ei kursivoida. Sisennettyjen aineistolainausten alkuun ja loppuun ei tule lainausmerkkejä.

     Kun me eletään tätä todellisuutta täällä, kun ollaan niiden ylempien ihmisten murskaamina,
     niiden poljettavina, ni ei, en voi avata mun suuta ja sanoo, et oon ylpee siitä, et oon brasilialainen.
     (…) tääl on vielä vallalla diktatuuri, tää on orjuutta, demokraattisempaa orjuutta joo, mut orjuutta
     silti.
(Pedro, N(K)/2008)

 

Kirjallisuuslainaukset

Alle kolmen rivin mittaiset kirjallisuuslainaukset sjoitetaan leipätekstin sisään. Kaikkiin suoriin lainauksiin merkitään lainausmerkit ja loppuun lähdeviite. Kirjallisuuslainauksia ei kursivoida. Yli kolmen rivin mittaiset suorat kirjallisuuslainaukset erotetaan leipätekstistä sisennyksellä. Tällöin ei käytetä lainausmerkkejä eikä myöskään kursiivia. Lähdeviite merkitään lainauksen loppuun.

     Kasvatus- ja sosialisaatioinstituutioiden tehtävät on ajateltava uudelleen suhteessa
     maailman ekologiseen tilanteeseen. On välttämätöntä, että kasvattajat ja kasvatusyhteisöt
     alkavat pohtia kasvatuspäämäärien sitoumuksia ja niihin kätkettyjä perusteita. (Värri 2018, 12.)

 

Henkilöihin viittaaminen nimellä

Sukunimen ja teoksen ilmestymisvuoden lisäksi tekstissä nimetystä tutkijasta, teoreetikosta tai muusta toimijasta on hyvä kertoa hänen alansa ja etunimensä ensimmäisen maininnan yhteydessä. Tämän jälkeen käytetään vain sukunimeä.

  • Yhteiskuntapolitiikan tutkija Tiina Sotkasiira (2023) on todennut, että ... 

 

Tekstin laatimisen ja viimeistelyn yleisiä ohjeita

Tekstiä laatiessa ja viimeistellessä kannattaa kiinnittää erityistä huomiota

  • tekstin johdonmukaisuuteen ja luotettavuuteen sekä käsitteiden selkeyteen
  • huolelliseen tutkimusetiikan kuvaamiseen 
  • huolelliseen ja asianmukaiseen lähdeviitteiden käyttöön. Myös omiin aiempiin teksteihin tulee viitata asianmukaisesti. Lehti pidättää oikeuden tarvittaessa tarkastaa käsikirjoitus plagiaatintunnistusohjelmalla. 
  • tekstin luettavuuteen (asiasuomen käyttö)
  • kielenhuoltoon
  • lyhenteiden ja erilaisten merkkien käyttöön, esimerkiksi:
    • yksinkertainen yhden sanan lainaus => lainausmerkit: Puhuit silloin ”epäselvyyksistä”. Mitä oikein tarkoitit? 
    • lainaus lainauksessa => puolilainausmerkit: Hän kysyi: ”Puhuit silloin ’epäselvyyksistä’. Mitä oikein tarkoitit?” 
    • Raja-arvoviiva (”pitkä tavuviiva” eli ajatusviiva) sivunumeroiden ja muiden raja-arvojen väliin (23–25, kesä–heinäkuussa)
    • Lainausmerkkien käyttö: Lainattaessa jonkun sanomaa tai kirjoittamaa suoraan, käytetään suomenkielisessä tekstissä lainausmerkkejä (”xx”). Puolilainausmerkkejä (’xx’) käytetään ainoastaan lainausmerkeillä rajatun tekstikatkelman sisällä, jos siis lainaus sisältää lainauksen. Esim. 
    • Vinoviivaa (joko/tai) ei suositella tieteelliseen tekstiin
    • Prosenttimerkki kirjoitetaan leipätekstissä kirjaimin: 23 prosenttia

 

Kirjoittajatiedot

Viimeistelyvaiheessa tekstiin lisätään kirjoittajan nimi, tai jos kirjoittajia on useita, kirjoittajien nimet halutussa järjestyksessä.

 

Kiitokset ja eturistiriidat

Mahdolliset kiitokset lisätään tekstin viimeistelyvaiheessa (arvioinnin jälkeen) käsikirjoituksen loppuun ennen lähdeluetteloa. Jos tutkimukselle on saatu ulkopuolista rahoitusta, se on syytä mainita. Lisäksi tulee kuvata mahdolliset eturistiriidat, joita kirjoittajien asemaan tai tilanteeseen liittyy. Eturistiriitoja ovat esimerkiksi erilaiset jääviystilanteet. Jos kirjoittaja toimii jossain roolissa Sosiaalipedagogiikka-lehdessä, tulee tämä mainita ja kertoa, että kirjoittaja ei ole osallistunut oman tekstinsä käsittelyyn lehden toimitusprosessissa.