Opettajan asiantuntijuus muutoksessa – asiantuntijuus ja sen jakamisen diskurssit digitaalisessa oppimisympäristössä

Kirjoittajat

• Jenni Huhtasalo Turun yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö

DOI:

https://doi.org/10.33350/ka.79620

Avainsanat:

asiantuntijuus, jaettu asiantuntijuus, opetusteknologia, diskurssianalyysi

Abstrakti

Asiantuntijuus ja asiantuntijatyö on perinteisesti liitetty spesifeihin ammattialoihin ja professionaalisuuteen. Teknologian lisääntyvä käyttö asiantuntijatyössä kuitenkin muuttaa asiantuntijuuden ilmenemistä ja sen rajoja. Tässä artikkelissa tarkastelen yliopisto-opettajien ja opiskelijoiden haastattelupuheesta sitä, miten asiantuntijuutta tuotetaan erilaisten puhetapojen avulla ja miten asiantuntijuutta jaetaan, kun sosiaalityöntekijäopiskelijoiden kandidaatintyön ohjaus tapahtuu verkon välityksellä. Asiantuntijuuden käsitteen jaoin kolmeen eri osa-alueeseen: teknologiseen, sisällölliseen sekä tieteelliseen asiantuntijuuteen. Analysoin aineistoa sisällön analyysin ja diskurssianalyyttisen otteen avulla. Kolmella tutkimallani asiantuntijuuden osa-alueella esiintyi opettajien ja opiskelijoiden puheessa neljä erilaista puhetapaa, joilla asiantuntijuutta tuotettiin ja jaettiin. Puhetavat nimesin 1) ikädiskurssiksi 2) opettajuusdiskurssiksi 3) työkokemusdiskurssiksi ja 4) kokemattomuusdiskurssiksi. Tutkimukseni osoitti, että näiden diskurssien kautta jaettiin opettajien ja opiskelijoiden kesken teknologista ja sisällöllistä asiantuntijuutta. Tieteellinen asiantuntijuus jäi puhetavoissa jakamattomaksi vain opettajille kuuluvaksi asiantuntijuuden osa-alueeksi.

Lähdeviitteet

Berger, Peter L. & Luckmann, Thomas 1994. Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen: Tiedonsosiologinen tutkielma. Helsinki: Gaudeamus.

Collin, Kaija 2010. Luovuus, oppiminen ja asiantuntijuus: Koulutuksen ja työelämän näkökulma. Helsinki: WSOY.

Conole, Gráinne 2013. Designing for learning in an open world. New York: Springer.

https://doi.org/10.1007/978-1-4419-8517-0

D'Amour, Danielle, Ferrada-Videla, Marcela, San Martin Rodriguez, Leticia & Beaulieu, Marie-Dominique 2005. The conceptual basis for interprofessional collaboration: Core concepts and theoretical frameworks. Journal of Interprofessional Care, 19 (1), 116−131.

https://doi.org/10.1080/13561820500082529

Duhn, Iris, Fleer, Marilyn & Harrison, Linda 2016. Supporting multidisciplinary networks through relationality and a sense of belonging: three "gardening tools" and the Relational Agency Framework. International Journal of Early Years Education, 24 (3), 378−391.

https://doi.org/10.1080/09669760.2016.1196578

Edwards, Anne 2010. Being an Expert Professional Practitioner: The Relational Turn in Expertise. Dordrecht: Spinger.

https://doi.org/10.1007/978-90-481-3969-9

Edwards, Anne 2017 (toim.), Working Relationally in and across Practices: A Cultural-Historical Approach to Collaboration. Cambridge: Cambridge University Press.

https://doi.org/10.1017/9781316275184

Eräsaari, Risto 2002. Avoimen asiantuntijuuden analytiikka. Teoksessa Pirttilä, Ilkka & Eriksson, Susan (toim.), Asiantuntijoiden areenat. Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, 21−35.

Eteläpelto, Anneli & Rasku-Puttonen, Helena 2005. Projektioppimisen haasteet ja mahdollisuudet. Teoksessa Eteläpelto, Anneli & Tynjälä, Päivi (toim.), Oppiminen ja asiantuntijuus, Työelämän ja koulutuksen näkökulmia. Porvoo; Helsinki; Juva: WSOYpro, 1.-3. painos, 180− 205.

Fairclough, Norman 1992. Discourse and Social Change. Cambridge: Polity Press.

Gergen, Kenneth J. 1994. Realities and Relationships. Soundings in Social Construstion. Cambridge, MA: Harvard University Press.

Giddens, Anthony 1995. Elämää jälkitraditionaalisessa yhteiskunnassa. Teoksessa Beck, Ulrich, Giddens, Anthony & Lash, Scott. Nykyajan jäljillä. Refleksiivinen modernisaatio. Tampere: Vastapaino, 83−152.

Gil-Flores, Javier & Rodríguez-Santero, Javier & Torres-Gordillo, Juan-Jésus 2017. Factors that explain the use of ICT in secondary-education classrooms: The role of teacher characteristics and school infrastructure. Computers in Human Behavior 68, 441−449.

https://doi.org/10.1016/j.chb.2016.11.057

Heikkilä-Tammi, Kirsi & Viteli, Jarmo 2017. Esipuhe. Teoksessa Mäkiniemi, Jaana-Piia, Ahola, Salla, Syvänen, Antti, Heikkilä-Tammi, Kirsi & Viteli, Jarmo. Digitalisoituva koulu- hyvinvoivat opettajat? Miten edistää digitalisoitumista ja työhyvinvointia? Tampere: TRIM Research Reports 24.

Hirsjärvi, Sirkka & Hurme, Helena 2011. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press.

Husu, Jukka & Toom, Auli 2010. Opettaminen neuvotteluna -oppiminen osallisuutena: opettajuus demokraattisena professiona. Teoksessa Kallioniemi, Arto, Toom, Auli, Ubani, Martin & Linnansaari, Heljä. (toim.), Akateeminen luokanopettajuus: 30 vuotta teoriaa, käytäntöä ja maistereita. Turku: Suomen kasvatustieteellinen seura, 131−145.

Isoherranen, Kaarina 2012. Uhka vai mahdollisuus - moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Akateeminen väitöskirja. Helsinki: Helsingin yliopisto.

Jalkanen, Juha & Taalas, Peppi 2015. Monimediaisen kielten opetuksen tutkimus: teknologian integroinnista pedagogiseen kehittämiseen. Teoksessa Jakonen, Teppo, Jalkanen, Juha, Paakkinen, Terhi, Suni, Minna (toim.), Kielen oppimisen virtauksia. AFinLAn vuosikirja. Jyväskylä: Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja 73, 172−186.

Jokinen, Arja, Juhila, Kirsi & Suoninen, Eero 2016. Diskurssianalyysi. Teoriat, perusteet ja käyttö. Tampere: Vastapaino.

Kallio, Tomi, J. 2015. Ammattilaisbyrokratiat tehokkuuden aikakaudella - Tasapainoilua asiantuntijaeetoksen ja tehokkuuspaineiden välillä. Akateeminen väitöskirja. Tampere: Tampere University Press.

Karvinen-Niinikoski, Synnöve 2009. Postmoderni sosiaalityö. Teoksessa Mäntysaari, Mikko, Pohjola, Anneli, Pösö Tarja & Pohjola, Timo (toim.), Sosiaalityö ja teoria. Jyväskylä: PS-Kustannus, 131−159.

Keurulainen, Harri, Miettinen, Maarit & Weissmann, Kirsti 2014. Ammatillinen opettaja liikkeessä - syitä ja seurauksia. Teoksessa Jokinen, Hannu, Taajamo, Matti & Välijärvi, Jouni (toim.), Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä ja muutoksessa - huomisen haasteita. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos, 25−36.

Kivimäki, Sanna 2006. Opettaja verkossa. Teoksessa Kivimäki, Sanna, Kinnunen, Merja & Löytty, Olli (toim.), Tilanteen taju: Opettaminen yliopistossa. Tampere: Vastapaino, 183−190.

Korhonen, Vesa & Koivisto, Mari 2007. Muuttuvat oppimisympäristöt ja yliopisto-opettajan asiantuntijuus. Teoksessa Korhonen, Vesa (toim.) 2007. Muuttuvat oppimisympäristöt yliopistossa? Tampere: Tampereen yliopistopaino Oy, 59−80.

Koskela, Seija 2013. "Mie teen vain oman työni". Toimintatutkimus moniammatillisen yhteistyön ja ohjaustoiminnan kehittämisestä. Akateeminen väitöskirja. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Laaksonen, Inkeri 2016. Avaimia huomiseen? Aikuisopettajien käsityksiä ilmiöstä opettajuus ja teknologia. Tampere: Tampere University Press.

Launis, Kirsti & Engeström, Yrjö 2005. Asiantuntijuus muuttuvassa työtoiminnassa. Teoksessa Eteläpelto, Anneli & Tynjälä, Päivi (toim.), Oppiminen ja asiantuntijuus, Työelämän ja koulutuksen näkökulmia. Porvoo; Helsinki; Juva: WSOYpro, 1.-3.painos, 64−66.

Laurillard, Diana 2012. Teaching as a design science: Building pedagogical patterns for learning and technology. New Yourk, NY:Routledge.

https://doi.org/10.4324/9780203125083

Leinonen, Piritta, Järvelä, Sanna & Häkkinen, Päivi 2006. Yhteisöllinen oppiminen ja tietoisuustyökalut hajautetun tiimityön kontekstissa. Teoksessa Toiviainen, Hannu & Hänninen, Hannu (toim.), Rajanylitykset työssä. Yhteistoiminnan ja oppimisen uudet mahdollisuudet. Helsinki: PS-kustannus, 138−162.

Michos, Konstantinos & Hernández-Leo, Davinia 2020. CIDA: A collective inquiry framework to study and support teachers as designers in technological environments. Computers and Education, 143, . (Luettu 14.11.2019).

https://doi.org/10.1016/j.compedu.2019.103679

Murtonen, Mari 2017. Yliopisto-opetuksen tavoitteena korkeatasoinen oppiminen. Teoksessa Murtonen, Mari (toim.), Opettajana yliopistolla: Korkeakoulupedagogiikan perusteet. Tampere: Vastapaino, 17−39.

Nevgi, Anne, Kynäslahti, Heikki, Vahtivuori, Sanna, Uusitalo Annukka & Ryti Katja 2002. Yliopisto-opettaja verkossa - taidot puntarissa. Helsinki: Helsingin yliopisto. [www-lähde]. < https://www.researchgate.net/publication/251804390_Yliopisto-opettaja_verkossa_-_taidot_puntarissa > (luettu 1.8.2019).

Parker, Ian 1992. Discourse Dynamics: Critical Analysis for Social and Individual Psychology. London: Routledge.

Parviainen, Jaana (toim.), 2006. Kollektiivinen asiantuntijuus. Tampere: Tampere University Press.

Parton, Nigel 2002. Postmodern and Constructive Approaches to Social Work. Teoksessa Robert Adams, Lena Dominelli & Malcolm Payne (toim.), Social Work. Themes, Issues and Critical Depates. London: Palgrave Mcmillan, 237−245.

Patrikainen, Risto 2000. Opettajuuden laatu ja opettajan ammatin professiomuutos. Teoksessa Harra, Kimmo. Opettajan professiosta: Artikkelisarja. Helsinki: Okka-säätiö, 20- 31.

Pelttari, Sanna, Lintunen, Pekka & Mutta, Maarit 2017. Kielen oppimisen ja opettamisen teknologiat -kurssilla katse kohti tulevaa. Yliopistopedagogiikka 24 (2), 27−29.

Pärnä, Katariina 2012. Kehittävä moniammatillinen yhteistyö prosessina. Lapsiperheiden varhaisen tukemisen mahdollisuudet. Akateeminen väitöskirja. Turku: Turun yliopiston julkaisusarja.

Raitakari, Suvi 2002. Sosiaalityön marginaalistatus. Asiakkuus ja asiantuntijuus modernin ja postmodernin tulkintakehyksessä. Teoksessa Juhila, Kirsi, Forsberg, Hannele & Roivainen, Irene. Marginaalit ja sosiaalityö. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 44−58.

Rautiainen, Tarja 2003. Ohjaus ja sosiaalistuminen tiedeyhteisöön. Yliopistopedagogiikkaa kehittämässä - kokeiluja ja kokemuksia. Tampere: Tampere University Press, 121−139 [www-lähde]. < https://trepo.tuni.fi/handle/10024/68278 > (luettu1.8.2019).

Saaristo, Kimmo 2000. Avoin asiantuntijuus: ympäristökysymys ja monimuotoinen ekspertiisi. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Sannino, Annalisa & Engeström, Yrjö 2017. Relational agency, double stimulation and the object of activity: An intervention study in a primary school. Teoksessa Edwards, Anne (toim.), Working relationally in and across practices: Cultural-historical approaches to collaboration. Cambridge: Cambridge University Press, 58−77.

https://doi.org/10.1017/9781316275184.004

Stenius, Minna, Hankonen, Nelli, Ravaja, Niklas & Haukkala, Ari 2016. Why share expertise? A closer look at the quality of motivation to share or withhold knowledge. Journal of Knowledge Management 20 (2), 181−198.

https://doi.org/10.1108/JKM-03-2015-0124

Suárez-Rodríguez, Jésus, Almerich Gonzalo, Orellana, Natividad & Díaz-García, Isabel 2018. A basic model of integration of ICT by teachers: competence and use. Educational Technology Research and Development 66 (5), 1165−1187.

https://doi.org/10.1007/s11423-018-9591-0

Suoninen, Eero 1999. Näkökulma sosiaaliseen todellisuuteen. Teoksessa Jokinen, Arja, Juhila, Kirsi & Suoninen, Eero (toim.), Diskurssianalyysi liikkeessä. Tampere: Vastapaino, 17−36.

Tseng, Fan-Chuan & Kuo, Feng-Yang 2014. A study of social participation and knowledge sharing in the teachers' online professional community of practice. Computers & Education, 72, 37−47.

https://doi.org/10.1016/j.compedu.2013.10.005

Tuomi, Jouni & Sarajärvi, Anneli 2002. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi.

Tynjälä, Päivi 2004. Asiantuntijuus ja työkulttuurit opettajan ammatissa. Kasvatus 35 (2), 174−190.

Tynjälä, Päivi 2006. Opettajan asiantuntijuus ja työkulttuurit. Teoksessa Nummenmaa, Anna Raija & Välijärvi, Jouni. Opettajan työ ja oppiminen. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos, 99−122.

Vaherva, Tapio 2005. Henkilöstökoulutuksen rajat ja mahdollisuudet. Teoksessa Eteläpelto, Anneli & Tynjälä, Päivi (toim.), Oppiminen ja asiantuntijuus: työelämän ja koulutuksen näkökulma. Porvoo; Helsinki; Juva: WSOYpro, 1.-3.painos, 83−101.

Valkeavaara, Tuija 2005. Ongelmien kauttako asiantuntijaksi? Henkilöstön kehittäjien kokemuksia työnsä ongelmallisista tilanteista. Teoksessa Eteläpelto, Anneli & Tynjälä, Päivi (toim.), Oppiminen ja asiantuntijuus: työelämän ja koulutuksen näkökulma. Porvoo; Helsinki; Juva: WSOYpro, 1.-3.painos, 102−124.

Vuorikoski, Marjo & Törmä Taina 2007. Opettaja peilissä − Katse ammatilliseen kasvuun. 1.-2. painos. Vantaa: Dark Oy.

Vuorikoski, Marjo & Räisänen, Mirka 2010. Opettajan identiteetti ja identiteettipolitiikat hallintakulttuurien murroksissa. Kasvatus & Aika 4 (4), 63−81.

Wastiau, Patricia, Blamire, Roger, Kearney, Caroline, Quittre, Valerie, Van de Gaer, Eva & Monseur, Christian 2013. The use of ICT in education: A survey of schools in Europe. European Journal of Education 48, 11-27.

https://doi.org/10.1111/ejed.12020

Ylijoki, Oili-Helena 1998. Akateemiset heimokulttuurit ja noviisien sosialisaatio. Tampere: Vastapaino.