Kirjoittajan ohjeet

Tutustu näihin ohjeisiin huolellisesti ja noudata niitä kirjoitustyössäsi – siten helpotat niin tekstin arvioijien kuin toimitussihteerin työtä.

Käsikirjoituksen lataaminen järjestelmään

Käsikirjoitus ladataan journal.fi-järjestelmään tavuttamattomana word- tai rtf-tiedostona. Pdf-muotoisena käsikirjoitusta ei oteta vastaan, sillä se vaikeuttaa toimituksellista työskentelyä. Käsikirjoituksen lisäksi järjestelmään syötetään pyydetyt tiedot, kuten käsikirjoituksen otsikko, kaikkien kirjoittajien nimet, sähköpostiosoitteet ja taustayhteisöt, artikkelien, katsausten ja käytäntökuvausten osalta myös suomen- ja englanninkielinen abstrakti sekä asiasanat.

Tekstityypit ja niiden enimmäispituudet

- Artikkeli on teoreettiseen analyysiin tai empiiriseen tutkimukseen perustuva tieteellinen kirjoitus. Artikkeli käy läpi anonyymin vertaisarvioinnin. Artikkelin enimmäispituus on 7500 sanaa, mikä pitää sisällään tiivistelmän ja asiasanat suomeksi ja englanniksi sekä lähdeluettelon.

- Katsaus on tieteellinen kirjoitus, jossa kuvataan jotain sosiaalipedagogisesti kiinnostavaa ilmiötä, jäsennetään käsitteellistä keskustelua tai tarkastellaan käytännön työtä tutkimuksellisella otteella. Katsauksessa tulee käyttää lähteitä argumentoinnin perustana. Katsaus on kuitenkin artikkelia vapaamuotoisempi kirjoitus, joka ei käy läpi vertaisarviointia. Katsauksen enimmäispituus on 3000 sanaa, mikä pitää sisällään tiivistelmän ja asiasanat suomeksi ja englanniksi sekä lähdeluettelon.

- Käytäntökuvaus on sosiaalipedagogista käytännön työtä ja toimintaa kuvaava kirjoitus, joka ei perustu tutkimukseen vaan kirjoittajan omiin kokemuksiin, havaintoihin ja niiden reflektioon. Käytäntökuvauksessa on hyvä käyttää lähteitä kuvatun käytännön teoreettisen perustan/keskeisten käsitteiden hahmottelussa. Käytäntökuvauksen enimmäispituus on 3000 sanaa, mikä pitää sisällään tiivistelmän ja asiasanat suomeksi ja englanniksi sekä lähdeluettelon.

- Puheenvuoro on jotain ajankohtaista aihetta kantaaottavasti käsittelevä kirjoitus. Puheenvuorossa on hyvä käyttää lähteitä argumentoinnin tukena, mutta siinä voi aiempia tekstityyppejä vapaammin esittää omia näkemyksiä, ottaa kantaa jonkin asian puolesta tai sitä vastaan ja avata keskusteluun uusia näkökulmia. Puheenvuorokategoriassa voidaan julkaista myös eri tilaisuuksissa pidettyjä sosiaalipedagogisesti kiinnostavia esityksiä, kuten väitöstilaisuuksien lektioita. Puheenvuoron enimmäispituus on 2500 sanaa, mikä pitää sisällään lähdeluettelon.

Tiivistelmä (koskee artikkeleita, katsauksia ja käytäntökuvauksia)

Käsikirjoituksen alkuun (siis myös käsikirjoitustiedostoon, ei vain järjestelmän metatietoihin) liitetään korkeintaan 150 sanan mittainen tiivistelmä/abstract suomeksi ja englanniksi sekä 3–5 avainsanaa/key words molemmilla kielillä. Englanninkielisessä abstraktissa tulee olla myös käsikirjoituksen otsikko englanniksi. Tiivistelmien ja asiasanojen jälkeen varsinainen teksti aloitetaan johdantoluvulla, joka suositellaan otsikoimaan yksinkertaisesti: Johdanto. Tiivistelmää ja asiasanoja ei liitetä kirja-arvioihin tai puheenvuoroihin.

Käsikirjoituksen anonymisointi (koskee vain artikkeleita)

Artikkelikäsikirjoituksen alkuun ei merkitä kirjoittajan/-jien nimeä. Käsikirjoituksesta, mukaan lukien lähdeluettelo, poistetaan kaikki kirjoittajan/-jien henkilöllisyydestä kertovat tekstikohdat ja lähdeviitteet tunnistamisen ehkäisemiseksi tekstiä arvioitaessa. Poistettujen viittausten paikka merkitään tekstiin, ja viittaukset palautetaan muokattaessa tekstiä julkaisukuntoon.

Muotoilut (koskee kaikkia tekstityyppejä)

Tekstissä käytetään Times New Roman -kirjasinta, kirjasimen koko on 12 ja riviväli on 1,5. Tekstissä ei käytetä tavutusta tai tavutusvihjeitä.

Kappalemerkki (enter) tulee vain kappaleen ja otsikon jälkeen. Kappaleita ei eroteta toisistaan ylimääräisellä tyhjällä rivillä, koska se hankaloittaa taittoa. Kappaleiden erottamiseksi riittää siis yksi enter-lyönti kappaleen lopussa.

Otsikot kirjoitetaan omalle rivilleen. Niitä ennen ei tule tyhjää riviä. Tekstissä käytetään tekstin nimen lisäksi enintään kahta otsikkotasoa. Ne merkitään leipätekstistä erottuviksi lihavoinnilla ja otsikkotasojen keskinäinen hierarkia kirjasinkoolla seuraavasti:

  • pääotsikot: Johdanto (kirjasimen koko 14)
  • alaotsikot: Aineisto ja analyysi (kirjasimen koko 12)

Taulukoiden ja kuvioiden käyttöä pyritään välttämään. Niitä käytetään vain, jos niistä on selvää hyötyä tekstin havainnollistamisessa ja ymmärrettävyyden parantamisessa. Mahdollisten taulukoiden ja kuvioiden tulee olla selkeitä, ja niitä saa olla käsikirjoituksessa korkeintaan 2–3 kappaletta. Ne sijoitetaan omalle paikalleen tekstiin ja numeroidaan juoksevin numeroin. Jokaisella kuviolla ja taulukolla tulee olla nimi. Taulukon nimi sijoitetaan taulukon yläpuolelle, kuvion nimi alapuolelle. Nimen loppuun ei laiteta pistettä. 

Mukana oleviin taulukoihin ja kuvioihin täytyy löytyä viittaukset tekstistä (esim. ks. taulukko 1). Taulukoiden ja kuvioiden tulee olla mustavalkoisia tai harmaasävyisiä.

Käsikirjoitustiedoston lisäksi jokainen kuvio ja taulukko tulee ladata järjestelmään myös omana tiedostonaan, joka ei saa olla kuvatiedosto vaan tiedostomuodoltaan sellainen, että siitä pystyy kopioimaan kuvion tai taulukon sisältämät tekstit. Käsikirjoitustiedostossa kuvio voi olla kuvatiedosto, mutta lisäksi tarvitaan siis saman informaation sisältävä tiedosto, esim. Excel-tiedosto, josta sisällön voi kopioida taitto-ohjelmaan. Kaikki kuviot ja taulukot rakennetaan taittovaiheessa uudelleen, ja ne tulee tekstin viimeistelyvaiheessa tarkistaa erityisen huolellisesti.

HUOM! Tekstissä ei käytetä ala- tai loppuviitteitä.

Aineistolainaukset: Yli kolmen rivin pituiset aineistolainaukset erotetaan leipätekstistä sisentämällä ne. Ne kursivoidaan ja niiden perään merkittään haastattelu- tms. tunniste, jota ei kursivoida (esim. H15, nainen 25 v.).

     Kun me eletään tätä todellisuutta täällä, kun ollaan niiden ylempien ihmisten murskaamina,
    niiden
poljettavina, ni ei, en voi avata mun suuta ja sanoo, et oon ylpee siitä, et oon brasilialainen.
    (…) tääl on vielä vallalla diktatuuri, tää on orjuutta, demokraattisempaa orjuutta joo,
    mut orjuutta silti.
(Pedro, N(K)/2008.)

Lähteiden merkitseminen

Lähdeviitteet tekstissä

Tekstin lähdeviitteissä käytetään nimi-vuosi -järjestelmää. Sivunumerointia käytetään, kun viittaus on suora lainaus tai muu sen kaltainen tieto, joka on mahdollista paikantaa viitattavan teoksen tietylle tai tietyille sivuille. Teoksiin viitataan aina kokonaisella viittauksella eli ei käytetä muotoja emt. (edellä mainittu teos) tai mt. (mainittu teos).

Viittaukset merkitään tekstiin seuraavasti:

(Hämäläinen 2007), (Halstead & Pike 2006), (Dunkerley ym. 2002), (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004).

Jos kirjoittajia on kolmesta viiteen, ilmoitetaan ensimmäistä kertaa mainittaessa kaikkien nimet. Myöhemmin riittää, kun mainitaan ensimmäisen kirjoittajan nimi ja ym. (Romans ym. 2003). Jos kirjoittajia on kuusi tai sitä useampia, jo ensimmäisellä kerralla mainittaessa käytetään ensimmäisen kirjoittajan nimeä ja ym.  

Viittauksessa olevat useiden tekijöiden lähdetiedot laitetaan aakkosjärjestykseen ja erotetaan toisistaan puolipisteellä.

(Hämäläinen & Kurki 1997; Kurki 2000)

Pisteen paikka määrittyy vakiintuneiden lähdeviittaussääntöjen mukaisesti. Mikäli viittaus koskee vain yhtä lausetta, piste sijoitetaan lauseen loppuun, jälkimmäisen sulkumerkin ulkopuolelle. Mikäli viittaus koskee useampaa lausetta, pisteet sijoitetaan viimeisen lauseen loppuun ja jälkimmäisen sulkumerkin sisäpuolelle.

Xxxxxx xxxx xxxxxxx xxxx (Trilla 1997).

Xxxxxxxx xxxx xxxxxx xxxx. Xxxxx xxxx xxxxxx xxx. (Trilla 1997.)

Yli kolmen rivin mittaiset suorat tekstilainaukset erotetaan leipätekstistä sisennyksellä. Tällöin ei käytetä lainausmerkkejä, ei myöskään kursiivia. Lähdeviite merkitään lainauksen loppuun. Mikäli tekstilainauksessa käytetään kursiivia, lähdeviitteeseen tulee merkitä onko kursivointi alkuperäisessä tekstissä vai kirjoittajan (nimikirjaimet) oma lisäys (kursivointi alkuperäisessä TAI kursivointi KP).

This mission of the university requires freedom of teaching and learning, which means that while the Humboldtian university is of the state, in that the state both needs to secure its material conditions and its independence, it is not an institution for the state. (Biesta 2011, 39–40, kursivointi alkuperäisessä.)

Lähdeluettelo

Lähdeluettelo otsikoidaan Lähteet-sanalla. Lähteet järjestetään aakkosjärjestykseen. Kirjoittajan etunimestä merkitään vain nimen alkukirjain tai -kirjaimet. Lähteet merkitään seuraavien esimerkkien mukaisesti:

Kirja, jolla on yksi kirjoittaja:

Madsen, B. 1996. Socialpædagogik og samfundsforvandling. En grundbok. København: Munksgaard.

Kirja, jolla on kaksi kirjoittajaa (huom! kirjoittajat erotetaan &-merkillä):

Halstead, M. J. & Pike, M. A. 2006. Citizenship and Moral Education. Values in Action. London, New York: Routledge.

Kirja, jolla on useita kirjoittajia (huom! kirjoittajat erotetaan toisistaan pilkulla, vain kahden viimeisen välissä on &-merkki):

Dunkerley, D., Hodgson, L., Konopacki, S., Spybey, T. & Thompson, A. 2002. Changing Europe. Identities, Nations and Citizens. London, New York: Routledge.

Artikkeli toimitetussa teoksessa (huom! teoksen tiedoissa toimittajien etunimien alkukirjaimet ovat ennen sukunimiä, muista artikkelin sivunumerot):

Hämäläinen, J. 2007. Nuorisokasvatuksen teoria sosiaalipedagogisessa kehyksessä. Teoksessa E. Nivala & M. Saastamoinen (toim.) Nuorisokasvatuksen teoria – perusteita ja puheenvuoroja. Helsinki: Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto, 169–200.

Artikkeli tieteellisessä lehdessä (huom! merkitse lehdestä seuraavat tiedot: lehden nimi vuosikerta (numero), sivut):

Kurki, L. 1998. Sosiaalipedagogiikka nuorisotyön kodiksi? Janus 6 (4), 430–446.

Lähde, jolla ei ole ilmoitettua kirjoittajaa: käytetään kirjoituksen nimeä JA kerrotaan tarvittaessa nettilähde

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. Saatavissa http://www.oph.fi/info/ops/ (haettu 29.1.2004).

Nettilähteissä on mainittava sekä nettiosoite että milloin lähde on luettu tai haettu netistä.

Nordbäck, A. 2017. Tönniesin Gemeinschaft yhteisönä. Tarkastelu sosiaalipedagogiikan yleisen ja erityisen tehtävän näkökulmasta. Sosiaalipedagoginen aikakauskirja 18, 9‒33. Saatavissa https://journal.fi/sosiaalipedagogiikka/article/view/68938 (haettu 15.12.2019).

Jos nettilähteellä on DOI-tunnus, tulee se mainita lähdeviitteen lopussa, mieluiten nettiosoitemuodossa. Silloin ei tarvita tietoa, koska lähde on haettu netistä, sillä DOI-osoite on lähteen pysyvä osoite.

Hämäläinen, J. 2012. Social pedagogical eyes in the midst of diverse understandings, conceptualisations and activities. International Journal of Social Pedagogy 1 (1), 3‒16. DOI: https://doi.org/10.14324/111.444.ijsp.2012.v1.1.002.

 

Muita ohjeita ja muistettavaa

  1. Kirjoittajat huomioivat tekstissään annetut kirjoitusohjeet ja noudattavat sovittua aikataulua.
  2. Edellä kuvattuja lähdeviittaus- ja lähdeluettelo-ohjeita tulee ehdottomasti noudattaa kaikissa tekstityypeissä – toisaalla opitut ja mahdollisesti toisenlaiset lähdeviittaustekniikat eivät tässä yhteydessä kelpaa.
  3. Tekstiä laatiessa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota
  • tekstin johdonmukaisuuteen ja luotettavuuteen sekä käsitteiden selkeyteen
  • tekstin luettavuuteen (asiasuomen käyttö)
  • kielenhuoltoon sekä lyhenteiden ja erilaisten merkkien käyttöön, esimerkiksi:
    • Raja-arvoviiva (”pitkä tavuviiva”) sivunumeroiden ja muiden raja-arvojen väliin (23–25, kesä–heinäkuussa)
    • Lainausmerkkien käyttö: suomenkielisessä tekstissä käytetään kaksinkertaisia lainausmerkkejä (”xx”). Yksinkertaisia lainausmerkkejä (’xx’) käytetään ainoastaan lainausmerkeillä rajatun tekstikatkelman sisällä, siis jos lainaus sisältää lainauksen.
    • Vinoviivaa (joko/tai) ei suositella tieteelliseen tekstiin
    • Prosenttimerkki kirjoitetaan leipätekstissä kirjaimin: 23 prosenttia

 

Lisää tietoa lähteistä ja muita ohjeita voi katsoa esimerkiksi teoksesta Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2013. Tutki ja kirjoita. 15.–17. painos. Helsinki: Tammi.

Tulee kuitenkin muistaa, että jokaisella tieteellisellä lehdellä on omat yksityiskohtaiset ohjeensa lähdeviitteiden merkitsemisestä ja lähdeluettelon laatimisesta ja niitä tulee noudattaa.

 

Ohjeistus päivitetty 20.1.2022.