Tutustu näihin ohjeisiin huolellisesti ja noudata niitä kirjoitustyössäsi. Ohjeiden noudattaminen on arviointiprosessiin pääsemisen ja julkaisemisen ehtona.
Artikkeli on teoreettiseen analyysiin tai empiiriseen tutkimukseen perustuva tieteellinen kirjoitus. Artikkeli käy läpi anonyymin vertaisarvioinnin. Artikkelin enimmäispituus on 8000 sanaa, mikä pitää sisällään tiivistelmän ja asiasanat suomeksi ja englanniksi sekä lähdeluettelon. Lehdessä on mahdollista julkaista toimituskunnan harkinnan mukaan yksi tai kaksi pidempää tekstiä (enintään 10000 sanaa), jos tutkimusote ja aiheen käsittelytapa perustelevat laveamman pituuden. Jos julkaisuun ehdotetaan tekstiä, joka ylittää 8000 sanan rajan, tekstin pituus tulee erikseen perustella. Yli 10000 sanan mittaisia tekstejä ei oteta arvioitaviksi.
Katsaus on tieteellinen kirjoitus, jossa kuvataan jotain sosiaalipedagogisesti kiinnostavaa ilmiötä, jäsennetään käsitteellistä keskustelua tai tarkastellaan käytännön työtä tutkimuksellisella ja sosiaalipedagogisella otteella. Katsauksessa tulee käyttää teoreettisia lähteitä argumentoinnin perustana. Katsaus on kuitenkin artikkelia vapaamuotoisempi kirjoitus, joka ei käy läpi vertaisarviointia. Katsauksen enimmäispituus on 3000 sanaa, mikä pitää sisällään tiivistelmän ja asiasanat suomeksi ja englanniksi sekä lähdeluettelon.
Käytäntökuvaus on sosiaalipedagogista käytännön työtä ja toimintaa kuvaava kirjoitus, jonka ei tarvitse perustua tutkimukseen vaan kirjoittajan, työmuodon tai hankkeen kautta syntyneisiin ammatillisiin kokemuksiin, havaintoihin ja niiden reflektioon. Käytäntökuvauksessa on hyvä käyttää lähteitä kuvatun käytännön teoreettisen perustan/keskeisten käsitteiden hahmottelussa. Käytäntökuvauksen enimmäispituus on 3000 sanaa, mikä pitää sisällään tiivistelmän ja asiasanat suomeksi ja englanniksi sekä lähdeluettelon.
Puheenvuoro on jotain ajankohtaista aihetta kantaaottavasti ja sosiaalipedagogisesta näkökulmasta käsittelevä kirjoitus. Puheenvuorossa on hyvä käyttää lähteitä argumentoinnin tukena, mutta siinä voi aiempia tekstityyppejä vapaammin esittää omia näkemyksiä, ottaa kantaa jonkin asian puolesta tai sitä vastaan ja avata keskusteluun uusia näkökulmia. Puheenvuorokategoriassa voidaan julkaista myös eri tilaisuuksissa pidettyjä sosiaalipedagogisesti kiinnostavia esityksiä, kuten väitöstilaisuuksien lektioita. Puheenvuoron enimmäispituus on 2500 sanaa, mikä pitää sisällään lähdeluettelon.
Käsikirjoituksen alkuun (siis myös käsikirjoitustiedostoon, ei vain järjestelmän metatietoihin) liitetään korkeintaan 150 sanan mittainen tiivistelmä/abstract suomeksi ja englanniksi sekä 3–5 avainsanaa/key words molemmilla kielillä. Englanninkielisessä abstraktissa tulee olla myös käsikirjoituksen otsikko englanniksi. Tiivistelmien ja asiasanojen jälkeen varsinainen teksti aloitetaan johdantoluvulla, joka suositellaan otsikoimaan yksinkertaisesti: Johdanto. Tiivistelmää ja asiasanoja ei liitetä kirja-arvioihin tai puheenvuoroihin. Tiivistelmä tulee olla jo arviointiin lähetettävissä teksteissä.
Artikkelikäsikirjoituksen alkuun ei merkitä kirjoittajan/-jien nimeä. Käsikirjoituksesta, mukaan lukien lähdeluettelo, poistetaan kaikki kirjoittajan/-jien henkilöllisyydestä kertovat tekstikohdat ja lähdeviitteet tunnistamisen ehkäisemiseksi tekstiä arvioitaessa. Poistettujen viittausten paikka merkitään tekstiin, ja viittaukset palautetaan muokattaessa tekstiä julkaisukuntoon. Myös tiedoston metatiedoista tulee poistaa kirjoittajan tunnistetiedot.
Tekstissä käytetään Times New Roman -kirjasinta, kirjasimen koko on 12 ja riviväli 1,5. Tekstissä ei käytetä tavutusta tai tavutusvihjeitä.
Tekstikappaleita ei eroteta toisistaan tyhjällä rivillä, koska se hankaloittaa taittoa. Otsikot kirjoitetaan omalle rivilleen. Niitä ennen tai niiden jälkeen ei tule tyhjää riviä. Tekstissä käytetään tekstin nimen lisäksi enintään kahta otsikkotasoa. Ne merkitään leipätekstistä erottuviksi lihavoinnilla ja otsikkotasojen keskinäinen hierarkia kirjasinkoolla seuraavasti:
Taulukoita ja kuvioita käytetään vain, jos niistä on selvää hyötyä tekstin havainnollistamisessa ja ymmärrettävyyden parantamisessa. Mahdollisten taulukoiden ja kuvioiden tulee olla selkeitä, ja niitä saa olla käsikirjoituksessa korkeintaan 2–3 kappaletta. Ne sijoitetaan omalle paikalleen tekstiin ja numeroidaan juoksevin numeroin. Jokaisella kuviolla ja taulukolla tulee olla nimi. Taulukon nimi sijoitetaan taulukon yläpuolelle, kuvion nimi alapuolelle. Nimen loppuun ei laiteta pistettä.
Mukana oleviin taulukoihin ja kuvioihin täytyy löytyä viittaukset tekstistä (esim. ks. taulukko 1). HUOM! Käsikirjoitustiedoston lisäksi jokainen kuvio ja taulukko tulee ladata järjestelmään myös omana tiedostonaan, joka ei saa olla kuvatiedosto vaan tiedostomuodoltaan sellainen, että siitä pystyy kopioimaan kuvion tai taulukon sisältämät tekstit. Käsikirjoitustiedostossa kuvio voi olla kuvatiedosto, mutta lisäksi tarvitaan siis saman informaation sisältävä tiedosto, esim. Excel-tiedosto, josta sisällön voi kopioida taitto-ohjelmaan. Kaikki kuviot ja taulukot rakennetaan taittovaiheessa uudelleen, ja ne tulee tekstin viimeistelyvaiheessa tarkistaa erityisen huolellisesti.
Tekstissä ei käytetä ala- tai loppuviitteitä.
Tutkimusaineistolainaukset: Yli kolmen rivin mittaiset tutkimusaineistolainaukset erotetaan leipätekstistä sisentämällä ne. Ne kursivoidaan ja niiden perään merkitään haastattelu- tms. tunniste, jota ei kursivoida (esim. H15, nainen 25 v.).
Kun me eletään tätä todellisuutta täällä, kun ollaan niiden ylempien ihmisten murskaamina, niiden poljettavina, ni ei, en voi avata mun suuta ja sanoo, et oon ylpee siitä, et oon brasilialainen. (…) tääl on vielä vallalla diktatuuri, tää on orjuutta, demokraattisempaa orjuutta joo, mut orjuutta silti. (Pedro, N(K)/2008)
Tekstin lähdeviitteissä käytetään nimi-vuosi -järjestelmää. Sivunumerointia käytetään, kun viittaus on suora lainaus tai muu sen kaltainen tieto, joka on mahdollista paikantaa viitattavan teoksen tietylle tai tietyille sivuille. Teoksiin viitataan aina kokonaisella viittauksella eli ei käytetä muotoja emt. (edellä mainittu teos) tai mt. (mainittu teos).
Viittaukset merkitään tekstiin seuraavasti: (Hämäläinen 2007), (Nivala & Ryynänen 2019), (Häkli ym. 2015).
Jos kirjoittajia on kolmesta viiteen, ilmoitetaan ensimmäistä kertaa mainittaessa kaikkien nimet. Myöhemmin riittää, kun mainitaan ensimmäisen kirjoittajan nimi ja ym. (Romans ym. 2003). Jos kirjoittajia on kuusi tai sitä useampia, jo ensimmäisellä kerralla mainittaessa käytetään ensimmäisen kirjoittajan nimeä ja ym.
Viittauksessa olevat useiden tekijöiden lähdetiedot laitetaan aakkosjärjestykseen ja erotetaan toisistaan puolipisteellä: (Hämäläinen & Kurki 1997; Kurki 2000).
Pisteen paikka määrittyy vakiintuneiden lähdeviittaussääntöjen mukaisesti. Mikäli viittaus koskee vain yhtä lausetta, piste sijoitetaan lauseen loppuun, jälkimmäisen sulkumerkin ulkopuolelle. Mikäli viittaus koskee useampaa lausetta, pisteet sijoitetaan viimeisen lauseen loppuun ja jälkimmäisen sulkumerkin sisäpuolelle.
Xxxxxx xxxx xxxxxxx xxxx (Trilla 1997).
Xxxxxxxx xxxx xxxxxx xxxx. Xxxxx xxxx xxxxxx xxx. (Trilla 1997.)
Yli kolmen rivin mittaiset suorat kirjallisuuslainaukset erotetaan leipätekstistä sisennyksellä. Tällöin ei käytetä lainausmerkkejä, ei myöskään kursiivia. Lähdeviite merkitään lainauksen loppuun.
Kasvatus- ja sosialisaatioinstituutioiden tehtävät on ajateltava uudelleen suhteessa maailman ekologiseen tilanteeseen. On välttämätöntä, että kasvattajat ja kasvatusyhteisöt alkavat pohtia kasvatuspäämäärien sitoumuksia ja niihin kätkettyjä perusteita. (Värri 2018, 12.)
Mikäli tekstilainauksessa käytetään kursiivia, lähdeviitteeseen tulee merkitä onko kursivointi alkuperäisessä tekstissä vai kirjoittajan (nimikirjaimet) oma lisäys (kursivointi alkuperäisessä TAI kursivointi KP).
This mission of the university requires freedom of teaching and learning, which means that while the Humboldtian university is of the state, in that the state both needs to secure its material conditions and its independence, it is not an institution for the state. (Biesta 2011, 39–40, kursivointi alkuperäisessä.)
Lähdeluettelo otsikoidaan Lähteet-sanalla. Lähteet järjestetään aakkosjärjestykseen. Kirjoittajan etunimi/etunimet merkitään näkyviin kokonaisuudessaan. Lähteet merkitään seuraavien esimerkkien mukaisesti:
Kirja, jolla on yksi kirjoittaja:
Madsen, Bent 1996. Socialpædagogik og samfundsforvandling. En grundbok. København: Munksgaard.
Kirja, jolla on kaksi kirjoittajaa (huom! kirjoittajat erotetaan &-merkillä):
Nivala, Elina & Ryynänen, Sanna 2019. Sosiaalipedagogiikka - kohti inhimillisempää yhteiskuntaa. Helsinki: Gaudeamus.
Kirja, jolla on useita kirjoittajia (huom! kirjoittajat erotetaan toisistaan pilkulla, vain kahden viimeisen välissä on &-merkki):
Häkli, Jouni, Kallio, Kirsi Pauliina & Korkiamäki, Riikka (toim.) 2015. Myönteinen tunnistaminen. Julkaisuja 171. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura
Huomaathan teoksen nimen kursivoinnin, vuosiluvun erottamisen pisteellä sulkumerkkien sijaan sekä kustantajan ja sen paikkakunnan ilmoittamisjärjestyksen.
Artikkeli toimitetussa teoksessa (huom! teoksen tiedoissa toimittajien etunimet ovat ennen sukunimiä, muista artikkelin sivunumerot):
Hämäläinen, Juha 2007. Nuorisokasvatuksen teoria sosiaalipedagogisessa kehyksessä. Teoksessa Elina Nivala & Mikko Saastamoinen (toim.) Nuorisokasvatuksen teoria – perusteita ja puheenvuoroja. Helsinki: Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto, 169–200.
Artikkeli tieteellisessä lehdessä (huom! merkitse lehdestä seuraavat tiedot: lehden nimi vuosikerta (numero), sivut, DOI-tunniste verkko-osoitemuodossa):
Keto, Sami & Foster, Raisa 2021. Ecosocialization – an Ecological Turn in the Process of Socialization. International Studies in Sociology of Education 30 (1–2), 34–52. DOI: https://doi.org/10.1080/09620214.2020.1854826
Lähde, jolla ei ole ilmoitettua kirjoittajaa: käytetään kirjoituksen nimeä tai julkaisijaorganisaation nimeä (tai lyhennettä) JA kerrotaan tarvittaessa nettilähde
IPCC 2018. Global Warming of 1.5°C. Geneva: Intergovernmental Panel for Climate Change. Saatavissa https://www.ipcc.ch/site/assets/uploads/sites/2/2019/06/SR15_Full_Report_High_Res.pdf (haettu 1.6.2021).
Nettilähteissä on mainittava sekä nettiosoite että milloin lähde on luettu tai haettu netistä.
Ahonen, Sirkka 2018. Sivistystä kansallisessa vai globaalissa kehyksessä ‒ sivistyskäsitteen merkityksen muutos kouluopetuksessa. Koulu ja menneisyys 56, 277–303. Saatavissa https://journal.fi/koulujamenneisyys/article/view/77699 (haettu 1.8.2022).
Jos nettilähteellä on DOI-tunnus, tulee se mainita lähdeviitteen lopussa nettiosoitemuodossa (eli https://doi.org/…). Silloin ei tarvita tietoa, koska lähde on haettu netistä, sillä DOI-osoite on lähteen pysyvä osoite. DOI-tunnuksen perään ei merkitä pistettä, sillä se saattaa sekoittaa linkin osoitteen.
Hämäläinen, Juha 2012. Social pedagogical eyes in the midst of diverse understandings, conceptualisations and activities. International Journal of Social Pedagogy 1 (1), 3‒16. DOI: https://doi.org/10.14324/111.444.ijsp.2012.v1.1.002
Tekstiä laatiessa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota
Ohjeistus päivitetty 7.11.2022.
Sosiaalipedagogiikka on avoimesti verkossa saatavilla oleva, vertaisarvioitu tieteellinen julkaisu, joka ilmestyy pääsääntöisesti kerran vuodessa. Vuoteen 2022 saakka se ilmestyi nimellä Sosiaalipedagoginen aikakauskirja.
Sosiaalipedagogiikka-lehteä julkaisee Suomen sosiaalipedagoginen seura ry.
