PÄÄKIRJOITUKSESSA lehden päätoimittaja Sanna Ryynänen kuvaa 2020-luvulla vahvistuneita sosiaalipedagogiikan suuntauksia eli dekoloniaalia, antirasistista, intersektionaalista ja ekososiaalista sosiaalipedagogiikka ja pohtii sosiaalipedagogiikan roolia maailmassa, jossa ihmisoikeudet ja demokratia heikentyvät ja ilmastonmuutos etenee.
TIEDEARTIKKELEISSA
Teija Nuutinen, Sanna Laulainen ja Arto O. Salonen kuvaavat sosiaalipedagogisen työotteen ilmenemistä hoivayhteisöissä työskentelevien taiteilijoiden työssä ja pohtivat työotteen merkitystä heidän ammatillisten identiteettiensä neuvotteluissa.
Maija Lipponen, Elina Vehmasto, Arto O. Salonen ja Tomi Mäki-Opas tutkivat sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ohjaajien käsityksiä siitä, mitkä tekijät hevostoiminnassa lisäävät osallistujien hyvinvointia ja mikä on hevosen rooli asiakastyössä.
KATSAUSTEKSTEISSÄ
Maija Jones pohtii valkoisen normatiivisuuden roolia ja sen merkitystä toiseuttavien rakenteiden ylläpitämisessä oppimisympäristöissä. Hän etsii Franz Fanonin Sorron yöstä -teoksesta ja Paulo Freiren Sorrettujen pedagogiikasta työkaluja antirasismipedagogiikalle Suomessa.
Iina Järvinen yhdistää improvisaatioteatterin periaatteita transformatiivisen oppimisen teoriaan ja kuvaa improvisaatiota menetelmänä, jolla voidaan tukea transformatiivista oppimista.
Erkka Laininen ja Arto O. Salonen soveltavat planetaarisen sosiaalipedagogiikan teoriaa työn ja ammatillisen osaamisen kontekstiin. Sosiaalipedagogiikan planetaarisessa tulkinnassa ihmiset, yhteisöt ja yhteiskunnat ymmärretään biosfäärin alajärjestelmiksi.
KÄYTÄNTÖKUVAUKSISSA
Emma Nortio, Sanna Ryynänen, Sirkku Varjonen, Pinja Hahtola ja Jenni Urpilainen esittelevät tutkijoiden ja taiteilijoiden yhteistyönä syntyneitä Puhekupla-tilaisuuksia. Tilaisuudet kehystetään julkiseksi sosiaalipedagogiikaksi, joka edistää ihmisten kokoontumista yhteen ja elvyttää yhteisöllistä julkisen keskustelun perinnettä.
Eivor Wallinvirta, Sari Nyberg ja Heikki Paakkonen tarkastelevat ammatillisesti ohjattua äitien Tunnevaaka-vertaistukiryhmätoimintaa. Toiminta tarjosi tukea äitiyteen ja tunteiden säätelyyn sekä mahdollisuuden itsetuntemuksen kehittämiseen oman kasvutarinan kautta.
PUHEENVUOROISSA
Sanni Salonen pohtii voisiko partiotoimintaa tarkastella sosiaalipedagogisesti merkittävänä yhteiskunnallisena ilmiönä.
Teppo Eskelinen ja Sanna Ryynänen keskustelevat dialogisessa esseessään syksyn 2023 oppilaitosvaltauksista yliopistojen näkökulmasta pohtien liikehdinnän merkitystä ja vaikutuksia sekä henkilökunnan roolia opiskelijaliikkeen tukena.
***
Julkaisun taitto: Ari Kuusisto
PÄÄKIRJOITUKSESSA lehden uusi päätoimittaja Sanna Ryynänen pohtii sosiaalipedagogiikan oppihistorian miehisyyttä ja valkoisuutta sekä korkeakoulutuksen eriarvoisuuden rakenteita, jotka vinouttavat edelleen tieteen moniäänisyyttä. Kirjoitus haastaa käyttämään tutkijan ja opettajan valtaa tieteen moninaistamiseksi.
TIEDEARTIKKELEISSA
Tuula Stenius ja Juli-Anna Aerila kuvaavat paljon huumoria käyttävien lasten eli hupailijoiden toimintaa ja rooleja varhaiskasvatusryhmissä. He esittelevät sekä hupailijan huumorin ilmenemistä että hupailijan vaikutusta ryhmään ja yhteisen huumorin rakentumista.
Kati Vapalahti, Laura Hokkanen ja Jatta Juhola tutkivat taide- ja luontotoimijoita osallisuuden tukijoina ja tunnistavat viisi taide- ja luontotoimijatyyppiä. He toteavat, että ymmärryksen lisääminen taide- ja luontolähtöisen työn mahdollisuuksista osallisuuden vahvistajana voi tarjota lähtökohtia laajemmalle työkäytäntöjen muutokselle sosiaali-, terveys- ja kasvatusalojen työssä.
KATSAUSTEKSTISSÄ Satu-Johanna Lattu, Heikki Moisio ja Eeva-Mari Miettinen tarkastelevat empatian roolia ja sen haasteita sosiaalialan työssä. He lähestyvät empatiaa kehitettävänä taitona, moniulotteisena kokemuksena ja maailmankatsomuksena, jolla on vaikutusta sosiaalityön laatuun ja työntekijän hyvinvointiin.
KÄYTÄNTÖKUVAUKSISSA
Pilvi Porkola, Suvi Salmenniemi ja Hanna Ylöstalo tarkastelevat, miten kuvittelua voi opettaa yliopistossa ja pohtivat käytäntöesimerkkien avulla taiteen piirissä kehitettyjen harjoitteiden soveltamista yhteiskuntatieteelliseen ajatteluun ja opetukseen.
Johanna Niemi ja Mai Salmenkangas esittelevät Poikien Talolla toteutettuja luovuuspajoja esimerkkinä taidelähtöisten menetelmien hyödyntämisestä sosiaalisessa nuorisotyössä.
KIRJA-ARVIOSSA Elina Nivala suosittelee Liisa Huhdan teosta Uupuneet nuoret pärjääjät näkymäksi nykylukiolaisten elämään ja nyky-yhteiskunnan tilaan.
PUHEENVUOROIHIN on ikuistettu kaksi vuonna 2022 järjestettyä Sosiaalipedagogiikan iltapäivä -tilaisuutta ja niissä äänessä ovat suomalaisen sosiaalipedagogiikan kaksi pioneeria.
Juha Hämäläinen muistelee oman tutkijauransa kautta suomalaisen sosiaalipedagogiikan rakentamista ja rakentumista sekä luo silmäyksen myös sosiaalipedagogiikan tulevaisuuteen.
Leena Kurki kertaa haastattelumuodossa omaa matkaansa sosiaalipedagogiikan parissa, kuvaa tutkimustyönsä perustoja ja vaikuttajia sekä tiivistää oman sosiaalipedagogisen ajattelunsa ytimen.
***
Julkaisun taitto: Ari Kuusisto
Sosiaalipedagogiikka on avoimesti verkossa saatavilla oleva, vertaisarvioitu tieteellinen julkaisu, joka ilmestyy pääsääntöisesti kerran vuodessa. Vuoteen 2022 saakka se ilmestyi nimellä Sosiaalipedagoginen aikakauskirja.
Sosiaalipedagogiikka-lehteä julkaisee Suomen sosiaalipedagoginen seura ry.
