Vol. 43 No. 3 (2023): Aikuiskasvatus 3/2023

Teemanumero: Toisen asteen ammatillinen aikuiskoulutus

PÄÄKIRJOITUKSESSA Ulpukka Isopahkala-Bouret ja Katja Vähäsantanen toteavat, että aikuisten ammatillisia opintoja on yllättävän vähän tutkittu aikuiskasvatuksen tarjoamien näkökulmien, käsitteiden ja menetelmien avulla: ”Tutkimustiedolle on tarvetta, sillä sekä ammatillinen koulutus että erityisesti ammatillinen aikuisopiskelu ovat viime vuosina olleet monenlaisten uudistusten ja ristipaineiden alla. Tuore koulutuspoliittinen ja julkinen keskustelu aiheesta vain korostaa tutkimustiedon tarvetta päätöksenteon tukena.”

TIEDEARTIKKELEISSA

Kaisa Räty pureutuu aikuisopiskelijoiden haasteisiin ja oppilaitoksen tarjoamaan tukeen yhteisten tutkinnon osien, niin sanottujen YTO-opintojen suorittamisessa. Oppimisvaikeudet, tutkintokielen heikko taito ja itseohjautuvuuden puute sekä sekavat tutkinto- ja tietojärjestelmät hankaloittavat YTO-opintojen suorittamista.

Ulpukka Isopahkala-Bouret ja Nina Haltia toteavat, että ammattikoulutaustaustaiset yliopisto-opiskelijat näkevät ammatillisen koulutuksen eri tavoin. Joillekuille se on tavoitteellinen askel kohti omia päämääriä, toisille väärä valinta, itsestäänselvyys tai välttämätön paha. Ammatilliselle koulutukselle annetut merkitykset luovat kuvaa siitä, kenelle koulutus on tarkoitettu ja millaiset jatkokoulutusvalinnat ovat kullekin mahdollisia.

Heta Rintala ja Petri Nokelainen tarkastelevat haastatteluaineistoon perustuvassa tutkimuksessa aikuisopiskelijoiden syistä osallistua oppisopimuskoulutukseen. Koulutuksen hyödyiksi opiskelijat kokevat oppimismuodon kiinnostavuuden, ammatillisen kasvun ja työmarkkina-arvon paranemisen. Kustannuksiin he lukevat ajankäytön, emotionaalisen ja psykologisen kuormituksen, tukitoimien ja turvaverkkojen puutteellisuuden sekä kuilun opintojen jatkamiseen esimerkiksi korkeakoulussa.

NÄKÖKULMISSA KÄYTÄNTÖÖN

Kristiina Ojala ja Mauri Kantola toteavat, että työelämän osaamisen kysynnän muutokset vaativat ammatillista koulutusta reagoimaan herkästi tuleviin osaamistarpeisiin. Osaamistarpeita ennakoimalla tuotetaan koulutuksia, joilla vastataan tulevaisuuden työelämän tarpeisiin.

Anne-Maria Korhonen, Piia Kolho ja Johanna Ärling tarkastelevat prosessia, jossa Hämeen ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu on uudistanut ammatillisen opettajankoulutuksen opetussuunnitelmaa.

NÄKÖKULMASSA TUTKIMUKSEEN Virve Murto ja Jukka-Pekka Jänkälä kuvaavat, mitä verkkokyselyyn perustuva Amisbarometri kertoo ammatillisella toisella asteella opiskelevien taustoista ja hakumotiiveista.

PUHEENVUOROSSA Sari Iinattiniemi, Annina Laaksonen ja Kalle Ojanen toteavat, että toisen asteen ammatillisen koulutuksen väylä tunnetaan yhä huonosti, vaikka siihen on tarjolla useita malleja.

VERTAISKOKEMUKSISSA kurkistetaan ammatilliseen aikuiskoulutukseen mahdollisuutena muutokseen: kolme uuden ammatin opiskellutta naista jakaa kokemuksensa. Alanvaihtajia tutkiva Mirva Heikkilä kommentoi uratarinoita.

TUTKIJA LIIKKEESSÄ esittelee Soila Lemmetyn, joka selvittää, miten työpaikkoja voidaan kehittää innostaviksi oppimisympäristöiksi.

KIRJA-ARVIOISSA pohditaan intersektionaalista feminististä pedagogiikkaa, kestävää elämää ja korkeakoulutuksen kaupallistumista.

Sometunnisteet: #aikuiskasvatus #arkisivistys #AmmatillinenAikuiskoulutus