PÄÄKIRJOITUKSESSA Ulpukka Isopahkala-Bouret muistuttaa teoriasta tutkijan innoittajana: ”Teorioihin kannattaa suhtautua avoimen uteliaasti, vaihtoehtoja testaillen, kyseenalaistaen ja omaa näkökulmaa etsien. Erilaiset teoreettiset näkökulmat todellisuuteen tuottavat erilaista tietoa, ja siksi tutkijan on oltava tietoinen omista valinnoistaan. Toimivan teorian avulla tutkija voi muotoilla kiinnostavat tutkimuskysymykset ja tulkita mielekkäitä tuloksia.”
TIEDEARTIKKELEISSA
Maria Peltola, Teemu Suorsa & Jussi Silvonen selvittävät, miten aikuisen etäopiskelijan arki määrittyy jatkuvan ja monimuotoistuvan oppimisen kontekstissa. Yliopisto-opiskelijoiden arjen kuvaukset kodin oppimisympäristössä osoittavat, miten eri tavoin aikuisopiskelijat suhteutuvat ympäröiviin toimintamahdollisuuksiinsa.
Anni Piironen, Minni Matikainen & Minna Maunula tarkastelevat väitöskirjatutkijan polkua asiantuntijaksi akateemisen maailman reunaehtoja vasten. Aiemmin tohtorikoulutusta asiantuntijuuden rakentumisen kontekstina ei ole juuri tarkasteltu kokonaisvaltaisesti, yksilöllisiä ja systeemisiä ehtoja yhdistäen.
Sirpa Ylimaula & Hanna Toiviainen tutkivat opinnollistamista nuorten työpajan ekspansiivisena toimintakonseptina ja yhteistyöverkoston haasteena. Toimivaksi todetun mutta hitaasti vakiintuneen mallin haasteena ovat monenlaiset yhteiskunnalliset ja koulutuspoliittiset reunaehdot.
NÄKÖKULMASSA käytäntöön Riikka Partanen, Joel Koutonen & Juha-Matti Taikina-aho selvittävät, miten VR-simulaatiopeli tukee työelämään tähtäävien aikuisten kotoutujien kielenopiskelua. Kohderyhmänä ovat maahanmuuttajataustaisille sairaanhoitaja-opiskelijat.
PUHEENVUOROSSA Siri Törölä vaatii sukupuolten ja seksuaalisuuden moninaisuudelle tilaa sosiaali- ja terveysalan opinnoissa. Näin taataan siirtymä kohti nykyistä sateenkaari-inklusiivisempia palveluita.
KLASSIKON PALUU -esseessä Tarna Kannisto pohdiskelee yhdysvaltalaisen Iris Marion Youngin antia tutkijuudelleen.
TUTKIJA LIIKKEESSÄ esittelee väitöskirjatutkija Satu Heimon, joka haluaa vaikuttaa maahan muuttaneiden ihmisten käsityksiin ja mahdollisuuksiin itsestään oppijoina ja työntekijöinä.
KIRJAESSEESSÄ Johanna Kallio kysyy, kenelle annamme aikaamme ja millaisia voimia olemme valjastaneet itsemme palvelemaan. Arvioissa tunteiden historia, pelit kulttuurina ja tieto-opin perusteet.
Sometunnisteet: #aikuiskasvatus #arkisivistys
Aikuiskasvatus on vertaisarvioitu tiedelehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Se on luettavissa välittömästi ja maksutta numeron ilmestyttyä. Näin lehti linjaa avoimesta julkaisemisesta.
Kirjoittajaohjeissa avataan julkaisuprosessi ja vertaisarvioinnin käytänteet sekä ohjeistetaan lähteiden käytöstä ja kielenhuollosta.
Tutustu Kansanvalistusseuran tietosuojaselosteeseen. Tilaamalla sivistyksen uutiskirjeen pysyt ajan tasalla Aikuiskasvatuksen kuulumisista.
